ExeGaming – Liikettä koko perheelle

Myötätuulen liikkuvaa lauantai liikuttaa niin lapsia, kuin myös heidän vanhempiaan. Tähän löytyy monta syytä, joista muutamat, kuten yhteinen tekeminen, uuden kokeminen ja liikunnan antama ilo yhdistyvät ExeGamingin maailmassa. Ja syystäkin! ExeGaming on mielenkiintoinen kokemus niin aloittelijalle, kuin konkarillekin, sillä haastetta peleihin saa lisää taitojen karttuessa. Pelivalikoimakin kutkuttaa, sillä tarjontaa KAMK:lta löytyy.

dav

Oli ilo seurata lasten ja aikuisten yhteistä tekemistä erilaisten pelien parissa, mitkä toivat hien ja hymyn pintaan. Pelien teemat vaihtelivat joogamaisesta ’’Shadow Masterista’’ ’’Space Shooterin’’ kaltaiseen avaruusseikkailuun ja perinteisempään jalkapalloon. Liikkuvaan lauantaihin kuului tietysti perinteisempiäkin lajeja, kuten pallopelit ja temppu- ja tasapainoradat liikuntasalissa, mutta ei pidä ajatella ExeGamingia niiden kilpailijana vaan pikemminkin niiden tukijana.

Tukea muuhun liikuntaan tulee ExeGamingin pelien monipuolisuudesta, mistä aikaisemminkin mainitsin. Tämä monipuolisuus näkyy siinä, kuinka monella tavalla kehoa voi haastaa ExeGamingin peleissä: Ensinnäkin, koordinaatio joutuu koetukselle, kun oppiminen tapahtuu vain visuaalisesti, ellei joku toinen ohjaa vieressä, ihmisethän oppivat liikkumaan eri tavalla, kuten esimerkiksi toiset näkemällä ja toiset taas tekemällä. Näyttö myös antaa suoraan palautetta toimmnasta mallilla: jos liike on oikein, haluttuja asioita tapahtuu ruudulla. Pelit haastavat myös tasapainoa ja kehonhallintaa mm. Shadow mastersissa, jossa liikkuja pitää yllä staattisia, tasapainoa haastavia asentoja kerrryttäen pisteitä. Pelit siis ohjaavat sinua kuormittamaan itseäsi enemmän ja haastavammin.

dav

ExeGamingissa on paljon potentiaalia, niin lapsille, kuin vanhemmallekin sukupolvelle ja uskon, että se odottaa vielä läpimurtoaan, mikä tapahtunee lähitulevaisuudessa. Yhä enenevissä määrin kasvavan digitalisaation tiimoilta lieneekin kehittynyt ilmiö, jossa ihmisten on nykyään yhä helpompi omaksua tietoa ruudulta. Oli kyseessä sitten älypuhelin, TV tai ExeGamingin iWall, yksi tekijä EG:n kaltaisten pelien omaksumisesta lienee kiinni tottumisesta älylaitteiden käyttöön. Digitalisaation koskettaessa meitä kaikkia tietyissä määrin, olisi melko luonnollinen tapahtumaketju, että ExeGaming yleistynee liikunnan parissa. Ei vielä hetkeen välttämättä harrastuksena, mutta se voi toimia, vaikkapa alkulämmittelynä, loppuverryttelynä tai pienten ja aktiivisen liikunnan lisäämistä tarvitseville. Tämän mahdollistaa, että siinä on haastetta monelle eri tasoiselle liikkujalle.

19.01.2019 – Ville-Mikko Kinnunen

Liikunta osana pitkäaikaissairauksia

Myötätuulen asiakasryhmänä on jo pitkään toiminut Aivo- ja diabetesyhdistys, jonka jäsenet käyvät viikoittain ryhmänä kuntosaliharjoittelussa. Olen saanut kunnian ohjata kyseistä ryhmää ja nyt myös haastatella heitä.

Ryhmä on ollut jo noin 7 vuotta Myötätuulen asiakkaina, ja nykyisellä porukalla kuntoilemassa on käyty nelisen vuotta. Saamani palaute oli pelkkää positiivista. Monen suusta kuului ylistys niin ohjausta, kuin omaa ryhmähenkeä kohtaan. Tiivis oma porukka on turvallinen ympäristö treenata ja kannustaa lähtemään viikoittaisiin harjoituksiin. Arvostettavaa on se, että Aivo- ja diabetesyhdistys haluaa antaa meille opiskelijoille mahdollisuuden päästä ohjaamaan erilaisia ryhmiä ja oppia sitä kautta lisää.

Haastattelin ryhmäläisiä heidän kokemuksistaan Myötätuulesta, mutta myös syitä, mitkä ovat heidät tuoneet kyseiseen yhdistykseen. Nimensä mukaan joukosta löytyy 1-, ja 2. tyypin diabetesta sairastavia, aivoverenvuodon-, tai infarktin kokeneita sekä myös paljon muita oheissairauksia kuten nivelrikkoa ja verenpainetautia. Mukana treenaamassa on myös puolisoja sekä muuta vertaistukea.

eka

Kuva 1. Kuulumisten vaihtaminen on tärkeä hetki viikoittaisessa tapaamisessa.

Kokemuksia aivoverenvuodosta

Sain kunnian haastatella hieman tarkemmin yhtä yhdistyksen jäsentä, Teuvoa. Teuvo sai vakavan aivoverenvuodon vain 52 vuotiaana töissä ollessaan. Aiemmin täysin terveelle, sekä aina liikuntaa harrastaneelle Teuvolle tämä oli todellinen yllätys. Onneksi apu oli lähellä, ja sairaalahoitoon päästiin nopeasti. Ensimmäiset hetket vuodon jälkeen ovat Teuvolle itselleen hämärän peitossa.

Aivoverenkierron häiriö saattaa aiheuttaa pysyviä vammoja päässä. Näin kävi myös Teuvolle. Lähimuisti on normaalia heikompi ja alkuun edes puhuminen ei kunnolla onnistunut. Monen vuoden puheterapian jälkeen puhe kulkee jo lähes normaalisti. Kuitenkin esimerkiksi suuri puheensorina saattaa aiheuttaa ongelmia puheen ymmärtämisessä.

Aivoverenvuodosta on nyt 15 vuotta. Puhuminen on normaalia, liikkua saa ja pitääkin! Varsinaisia liikerajoituksia Teuvolla ei ole, mutta liian suurien painojen kanssa kuntosalilla ei parane lähteä rehkimään. Elämä pyörii suhteellisen normaalisti, mutta esimerkiksi yöunet saattavat välillä jäädä vähäisiksi. Teuvon omien sanojen mukaan välillä on huonoja päiviä ja välillä hyviä.

Kuinka liikunta on vaikuttanut kuntoutumiseen ja toiminnan ylläpitämiseen?

Liikunta on ollut ja on merkittävä tekijä toiminnan ylläpidossa. Teuvon mukaan liikkeelle on syytä lähteä ja liikkeellä pysyä! Paikoilleen jääminen ei edesauta toipumista. Malttia on toki valttia tässäkin asiassa, ja myös liikuntaa on syytä lisätä nousujohteisesti pikkuhiljaa. Teuvo kannustaakin kaikkia, niin sairastuneita kuin terveitä ihmisiä ulkoilemaan ja liikkumaan monipuolisesti ja pitämään terveydestään huolta!

toka

Kuva 2. Aina iloinen ja positiivinen Aivo- ja diabetesyhdistyksen ryhmä! (kuvasta puuttuu joitakin ryhmäläisiä.)

Kuinka sitten suunnitella liikuntaa pitkäaikaissairaille?

Liikunnan terveysvaikutukset ovat pääosin positiivisia, oli kyse sitten perusterveestä-, tai pitkäaikaissairautta sairastavasta henkilöstä. Oikein toteutetulla liikunnalla on todettu olevan joissakin tilanteissa vain vähän terveyshaittoja, kun taas runsaalla istumisella on paljon terveyshaittoja (Liikunnan käypä hoito -suositus, 2016.) Suunnittelussa tulee aina huomioida kyseinen sairaus ja perehtyä sairauden ominaisuuksiin ja rajoitteisiin.

Liikunnanaikaiset äkkikuolemat ovat terveysliikkujilla harvinaisia, mutta esimerkiksi aiemmin täysin liikkumattomalla henkilöllä äkillinen raskas fyysinen kuormitus saattaa lisätä varsinkin sydänkohtauksen riskiä (Liikunta pitkäaikaissairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa, Duodecimin-lehti, 2015.) Näin ollen liikunta tulisi lähes aina aloittaa matalalla intensiteetillä nousujohteisesti asiakkaan terveydentila huomioiden ja sitä tarkkaillen. Vaikeissa tilanteissa asiakkaan terveydentila tulisi tarkastuttaa lääkärillä ennen liikunnan aloitusta.

Liikunta aivoinfarktin jälkeen

Merkittävin tekijä aivoinfarktin estämisessä ovat terveelliset elämäntavat, joilla pyritään ehkäisemään sepelvaltiotautia, eli verisuonten tukkeutumista, joka johtaa aivoinfarktiin. Sairautta seuraa lähes aina elämäntapamuutos, ja liikunta yleensä joko tulee mukaan tai lisääntyy muutoksessa. On hyvä huomioida, että alkuvaiheen kuntoutuksessa toimivat aina terveydenhuollon ammattilaiset ja myöhemmin yhteistyössä myös liikunnanohjaajat (käypä hoito- suositus, aivoinfarkti ja TIA, 2016.)

Kuntoutuksen jälkeen liikuntaa suunniteltaessa aivoinfarktin kokeneelle on syytä ensin kartoittaa lähtötilanne ja selvittää mahdolliset rajoitteet liikunnassa. Liikuntaa suunnitellessa on tärkeä miettiä kyseisen henkilön nykyisen tilan lisäksi, mitä toimintavajeita sairaus ilman liikuntaa saattaa aiheuttaa, ja suunnitella liikunta kyseisiä toimintoja tukevaksi (Liikunta pitkäaikaissairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa, Duodecimin-lehti, 2015).

Aivoinfarktin jälkeiseksi liikuntahoidoksi suositellaan koko väestön suositusten mukaan kestävyysliikuntaa 3-5 päivänä viikossa 20-60 minuutin pätkissä, lihasvoimaharjoittelua 2-3 kertaa viikossa niin sanottuna perusvoimaharjoitteluna isoille lihasryhmille. Näiden lisäksi suositellaan venyttelyä sekä tasapaino- ja koordinaatioharjoittelua (Käypä hoito- suositus, 2016.) Tämä pätee hyvin kuntoutuneisiin henkilöihin, joilla ei ole liikunnan vasta-aiheita.

Liikunta diabeteksen jälkeen

Liikunta on yksi tärkeimmistä diabeteksen hoitokeinoista, koska diabeteksen diagnoosin jälkeen ainoa vaihtoehto on elämäntapojen muuttaminen, jos halutaan mahdollisimman hyvä ja normaalin pituinen elämä. Säännöllistä liikuntaa on syytä lisätä diabetesta sairastavalle henkilölle, koska se on oleellinen osa hoitoa erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla. Liikunta parantaa verenglukoosiarvoja, alentaa verenpainetta, vaikuttaa veren rasva-arvoihin ja lisää virkeyttä ja hyvinvointia. Energiansaantiin on syytä myös kiinnittää huomiota. Energiansaanti olisi hyvä suhteuttaa kulutukseen, jotta paino saadaan pidettyä halutussa. Säännöllinen ateriarytmi on hyvä tapa pitää verenglukoositasapainoa kohdillaan. Se myös saattaa vähentää diabeteslääkityksen tarvetta (käypähoito-suositus, diabetes, 2018.)

Säännöllinen kävely tai muu kestävyystyyppinen liikunta parantaa perusaineenvaihduntaa eli energiankulutus lisääntyy. Se parantaa myös kehonkoostumusta, kudosten kykyä käyttää sokeria ja siten sokeritasapainoa. Se laskee systolista verenpainetta ja LDL-kolesterolia

Myös diabeetikoille voidaan soveltaa yleisiä UKK:n liikuntasuosituksia. Lihasvoimaharjoittelua olisi hyvä harjoitella 2-3 kertaa viikossa. Harjoittelua tulisi myös kehittää nousujohteiseksi niin, että lisätään vastusta ja muunnellaan liikkeitä sen mukaan, miten kunto kohenee. Kestävyysliikuntaa on myös hyvä harrastaa noin 30-60 minuuttia päivässä, joka hengästyttää ja hikoiluttaa. Sopivia kestävyyslajeja ovat kävely, sauvakävely, hiihto, hölkkä, uinti ja pyöräily. Liikunnan on oltava säännöllistä ja teholtaan vähintään kohtuullisen rasittavaa ja pitkäkestoista (Terveyskirjasto, Liikunta ja tyypin 2 diabetes, 2018.)

Muistilista:

  • Muista aina kohdata jokainen asiakas yksilönä ja perehtyä kyseiseen sairauteen tarpeeksi kattavasti
  • Mikäli olet yhtään epävarma liikunnan soveltuvuudesta, pyydä apua terveydenhuollon ammattilaiselta.
  • Yleiset liikuntasuositukset soveltuvat myös monelle pitkäaikaissairautta sairastavalle, varsinkin jos kyseinen henkilö on jo aiemmin ollut liikunnallinen.
  • Liikuntaa suunnitellessa tulee huomioida sairauden aiheuttamat toimintavajeet ja pyrkiä liikunnalla ehkäisemään niitä ja säilyttämään toimintakyky.
  • Terveelliset elämäntavat ovat aina ykkösjuttu pitkäaikaissairauksien hoidossa kuin ehkäisyssäkin!

 

-Sanni ja Lauri

 

Lähteet:

Liikunnan käypä hoito- suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. (viitattu 17.12.2018) Saatavuus: www.käypähoito.fi

Kujala U, Kukkonen-Harjula K ja Tikkanen H. 2015. Aikakausikirja Duodecimin. Liikunta pitkäaikaissairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecimin. (viitattu 17.12.2018) Saatavuus: https://www.duodecimlehti.fi/lehti///duo12443

Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 17.12.2018). Saatavuus: www.käypähoito.fi

Sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Johan Eriksson. 2018. Liikunta ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes. Terveyskirjasto. (Viitattu 17.12.2018). Saatvuus: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00930#s1

FREEGYM

Kokemus lasten ohjauksesta

Kun minua kysyttiin Suomussalmelle vetämään Freegym aiheisia ohjauksia, olin aluksi empivällä mielellä. Minulla ei nimittäin ole paljoakaan aiempaa ohjauskokemusta ja Freegymkin lajina oli aivan uusi tuttavuus. Päätin kuitenkin ottaa haasteen vastaan, oppimaanhan tänne kouluun on tultu! Eikä kukaan ole seppä syntyessään.

Tuntien suunnittelu oli alkuun vaikeaa, sillä en tiennyt lainkaan mitä Freegym on tai mitä se pitää sisällään. Muutamien päivien tiedonhaun jälkeen suunnittelu alkoi kuitenkin sujua ja samalla kiinnostuinkin lajista todella paljon. Tuntisuunnitelmien tekemiseen sain tarvitsemaani apua. Opin että määrätietoisuus ja selkeys ovat piirteitä, jotka löytyvät hyvästä tuntisuunnitelmasta.

Tuntien valmistelu sujui vaivattomasti. Iso kiitos tästä kuuluu Lauralle. Ennen lähtöä suunnittelimme yhdessä tunnin toimivaksi kokonaisuudeksi. Laura opetti minulle hauskoja leikkejä ja antoi vinkkejä lasten ohjaamiseen. Opin esimerkiksi, että leikki on hyvä lopettaa aina vähän ennen, kun siitä tulee tylsää. Kiitos Lauran minulla on nyt uusia ässiä hihassa tulevaisuutta ajatellen!

Itse ohjauksista otin paljon opikseni. Ohjasin siis kahdelle ryhmälle tunnin kestävät tuokiot. Kokemuksena kaksi ohjaustani erosivat toisistaan todella paljon. Näiden kahden eri ryhmän dynamiikassa oli todella paljon eroa. Ensimmäisessä ryhmässä osa lapsista oli suhteellisen meneviä tapauksia, kun taas osa heistä oli puolestaan todella ujoja. Koin melko vaikeaksi ryhmän käsittelyn ja kaikkien lasten tasapuolisen huomioimisen. Toista ryhmää sen sijaan oli huomattavasti helpompi ohjata ja tästä tunnista jäikin tosi hyvä fiilis. Ensimmäisessä ryhmässä osa lapsista selvästi turhaantui, koska tunnin sisältö ei tarjonnut heille tarpeeksi haastetta. Otan tästä opikseni ja jatkossa pyrin huomioimaan paremmin yksilöiden väliset erot ohjausten suunnittelussa. Tuntien jälkeen sain ohjauksista hyödyllistä palautetta. Nyt tiedän, että minun tulee olla varmempi ja täsmällisempi ohjeistuksissani. Ajankäyttökin tuotti hieman vaikeuksia varsinkin ensimmäisessä ohjauksessa. Pari harjoitusta venähti liian pitkäksi ja muutama taisi jäädä kokonaan välistä. Otan tästäkin opikseni ja jatkossa huolehdin tarkemmin ajankäytöstä.

Kokonaisuutena kokemus oli todella hieno. Opin paljon uutta, sain arvokasta kokemusta ja innostuin kaiken lisäksi myös Freegymistä. Kiitos tästä oppimismahdollisuudesta myötätuulelle! Ja erityiset kiitokset Lauralle sekä Jutalle, jotka olivat Suomussalmella mukana isona apuna ja hyvänä seurana! 🙂

– Joonas

Kaikki venyttelystä

Mitä sinulla tulee ensimmäisenä mieleen venyttelystä? Ajattelitko sen olevan inhottavaa, kipua tuottavaa paikallaan olemista? No tätä sen ei pitäisi olla! Venyttely on lihasten pituuden lisäämistä erilaisten liikkeiden ja rentouden avulla.

Kipu

Venyttelystä ei pitäisi aiheutua kipua, sillä kipu aiheuttaa jännitystä ja jännitys on rentouden vastakohta eli sen mihin venyttelyssä pyritään. Kipu on liikkuvuutta harjoitellessa merkki liiasta voiman käytöstä tai väärin tekemisestä. Venyttely lisää liikkuvuutta siksi, että se saa jännittyneet jumissa olevat lihakset rentoutumaan ja samalla se opettaa hermostolle, että liikerata on turvallinen ja näin se saa kudoksissa nesteet liikkeelle ja jumit lihaksissa vähenevät. Koskaan ei ole kuitenkaan tarkoitus havitella kivun tunnetta. Kipu on voimakas signaali ja se jyrää kaikki muut tunteet kehossa. Kivun rajoja pitää oppia kuuntelemaan ja pitää ymmärtää millainen kipu on hyväksi ja millainen huonoksi. (Hakala 2017, 50.)

Missä venytyksen kuuluisi tuntua?

Venytyksen pitäisi tuntua ainoastaan siellä, missä sinulla on kireintä. Venyttelyssä on tärkeätä kohdistaa venytys ja liike oikein ja haluttuun paikkaan. Jos haluat parantaa lonkankoukistajan liikkuvuutta, niin tulee venytyksen myös nimenomaan kohdistua lonkankoukistajaan. (Hakala 2017, 51.)

Hengityksen vaikutus

Hengitykseen keskittyminen on hyvä tapa lisätä venyttelyn tehokkuutta, sillä se laittaa kehon rentoutumaan. Kehon jännittäessä vastaan mikään ei todellisuudessa veny, vaan kaikki tuntuu pahalta kudoksissa.  Jos jännität, et voi hengittää rennosti ja jos hengität rennosti, et voi olla jännittynyt. Niin yksinkertaista se on. (Hakala 2017, 51.)

blogi 5

Venyttelyn eri tekniikat Lue loppuun

Vesijumppako tylsää? NOT!

En ole aina mieltänyt vedessä toteutuvaa liikuntaa, uintia lukuun ottamatta, tehokkaaksi, mutta miksi? Onko taustalla ennakkoluulojen lisäksi vain kokemuksen puute tai huonot omakohtaiset kokemukset? Uskon, että muita samoin ajattelevia löytyy myös. Mielipiteeni kuitenkin muuttui kertaheitolla vesijumppaan perehtymisen, suunnittelun ja toteutuksen jälkeen. Vaikka olemme kaikki vedessä kevyempiä nosteen takia, se ei tarkoita, että tehoja olisi vähemmän. Vesitreeni voi olla cirquit eli kiertoharjoittelutyylinen, vesijuoksua, syvän veden treeniä, intervalliharjoitus, tanssillista treeniä tai aquaboxing ja aquakickboxing -tyylistä. Vesitreeni on siis kaikkea liikuntaa, mitä vedessä voi toteuttaa yksin, ryhmissä tai pareittain joko ohjatusti tai itsenäisesti.

Vesijumpassa liikkeitä on oikeasti juuri niin paljon kuin ohjaajalla on mielikuvitusta. Perusliikkeet ovat hyvä lähtökohta ja niistä saa paljon erilaisia versioita muuntelemalla. Perusliikkeet jakautuvat askeleisiin ja hyppyihin, käsiliikkeisiin, yleisliikkeisiin tangolla sekä venytyksiin. Kaikki liikkeet kannattaa myös kokeilla itse vedessä, jotta tietää niiden toimivan suunnitellusti ja tehokkaasti. Vedessä on myös mahdollista rentoutua uintiin liittyvien harjoitusten lisäksi. Vaikka kaikessa vesitreenissä tärkein väline on vesi sellaisenaan, sen luoman vastuksen takia, on oleellista muistaa tarjota vaihtelua, virkistystä sekä erilaisia suoritustapoja. Mielenkiintoa sekä tehoa vesijumppaan lisäävät välineet.

Välineet voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään:

  1. kelluvuutta lisääviin välineisiin
  2. vastuspintoja suurentaviin välineisiin
  3. vastustaviin tai painoa lisääviin välineisiin

Välineiden käyttömahdollisuuksia löytyy runsaasti, sillä useimmissa uimahalleissa on  käytössä lötköpötköjä, uimalautoja, palloja, kelluntavöitä tai -liivejä ja kaulimia, jotka kuuluvat kelluvuutta lisääviin välineisiin. Vastuspintoja suurentavia välineitä puolestaan ovat esimerkiksi hanskat, frisbeet, erikokoiset hymynaamat ja ”kukat” sekä puntit, joita yleensä myös löytyy. Vastustavia ja painoa lisääviä välineitä, kuten nilkka- ja käsipainoja, kuminauhoja tai painopuntteja voi löytyä myös.

Kuvahaun tulos haulle vesiliikunta

Kuten kaikessa liikunnassa, jumpissa sekä ryhmäliikuntatunneilla, juoksulenkillä tai punttitreenillä, musiikilla on suuri vaikutus. Näin myös vesijumpassa. Tutkimukset nimittäin osoittavat musiikin antavan lisävoimaa sekä kestävyyttä vaativissa liikkeissä sen lisäksi, että se auttaa muistamaan liikkeet. Musiikin käytössä on hyvä muistaa muutama tärkeä asia.

Käytä musiikkia …

  • … josta pidät itse ja jonka tunnet
  • … josta ryhmäsi pitää tai oletat heidän pitävän (aina voi kysyä toiveita!)
  • … joka sopii tunnin teemaan ja inspiroi
  • … monipuolisesti, sillä myös iäkkäät voivat pitää rokista!

 

Oli kyse sali-, ryhmä tai vesiliikuntatunnista, perusrakenne on kaikissa samankaltainen. Tunnin sisältöön vesijumpassa vaikuttavat asetetut tavoitteet, käytettävissä oleva tila, aika sekä veden lämpötila. Ihanteellinen lämpötila on +26-+30 astetta riippuen harjoituksen kestosta, tavoitteista sekä suoritustavasta. Jos jumpataan viileässä vedessä, on tehon oltava riittävän korkealla, jotta vältytään palelulta. Tunnin kesto usein vaihtelee 30 minuutista 60 minuuttiin. Periaatteet, joita tunnin suunnittelussa on hyvä huomioida ohjaajamateriaalin mukaan ovat

  • Alkuverryttely 5-15 min
  • Aerobinen osuus 20-25 min
  • Lihaskunto-osuus 5-15 min 
    • Joko erikseen tai sisällytettynä aerobiseen osuuteen
  • Loppuverryttelyt ja venyttelyt 5-10min
    • piristys ja hyvillä mielin poistuminen altaasta

 

Vesi voi olla elementtinä tuttu, esimerkiksi aktiivisen uinnin harrastamisen johdosta, mutta vesijumppa oudompi käsite. Lähtiessäni suunnittelemaan ensimmäistä 45 minuutin vesijumppaa, aloitin tutustumalla erilaisiin tunteihin. Osallistuin kahdelle erilaiselle vesijumppa -tunnille, joista molemmat olivat syvässä vedessä. Kävin myös katsomassa yhden matalan veden vesijumpan, jonka jälkeen aloitin suunnittelun. Prosessi alkoi musiikin etsinnästä ja soittolistan luomisesta. Tämän jälkeen perusliikkeisiin tutustuttua kokeilin musiikin tahtiin liikkeitä niin kauan, että se tuntui musiikkiin sopivalta. Osan liikkeistä kokeilin myös altaassa ja tämän jälkeen huomasin, että kaikki perusliikkeistä soveltamani ideat eivät toimineet. Näin päädyin soveltamaan sovellettuja ideoita edelleen kohti toimivampaa kokonaisuutta. Suunnitteluvaiheessa koin suureksi avuksi myös vertaiset, joilla oli jo jonkin verran kokemusta vesijumpasta ja joiden kanssa keskustelu toi uusia ideoita (toivottavasti puolin ja toisin). Tuntini rakenne mukaili vesitreenin ohjaajamateriaalin antamaa kaavaa. Aerobisen osuuden ja lihaskunnon välissä oli yksi rauhallisempi sykettä tasaava kappale.

Asioita, jotka havaitsin vesijumppaa ohjatessani olivat, että liian nopeat vaihdot liikkeiden välillä eivät toimi. Kaikkia liikkeitä ei pysty tekemään yhtä nopeasti kuin maalla, vaikka aina kannattaakin haastaa. Tärkein kaikista havainnoista oli, että vesijumppa on tehokasta! Liikkeet tehtiin musiikin tahtiin ja jokaista liikettä tarpeeksi pitkään. Palautetta asiakkaat antoivat nimenomaan musiikista, sillä he kokivat sen olevan tärkeä osa jumppaa.

Kuvahaun tulos haulle aqua aerobic

Ohjatessa vesijumppaa, kuten muutakin liikuntaa, todellisia taitoja ovat positiivinen asenne, huumori sekä leikkimielisyys ja omien luovien kykyjen käyttö, sillä joskus liikunnanohjaajan on uskallettava laittaa itsensä peliin. Myös innostavalla opetuksella on merkitystä, sillä sen kautta pystyy motivoimaan asiakkaita. Kyky yhteistyöhön sekä halu kehittyä ja oppia ovat ensiarvoisen tärkeitä taitoja, sillä kyseessä on jatkuvasti kehittyvä ala. On tärkeää muistaa olla oma itsensä, löytää oma tyyli ohjata eikä yrittää olla kuten joku muu. Kehityin liikunnanohjaajana erilaisen tunnin ohjauksen lisäksi erilaisen asiakasryhmän ohjauksessa, uudessa liikuntaympäristössä toimimisessa sekä erilaisten välineiden käytössä. Mielenkiinnolla odotan tulevia haasteita!

Jokainen liikunnanohjaaja ohjaa tunteja omalla persoonallaan, joten jokainen vesijumppa on erilainen. Kannattaa aina antaa mahdollisuus erilaisille tunneille ja ohjaajille, sillä sieltä aivan varmasti löytyy juuri itselle sopiva tunti!

 

Innostavin terveisin

Laura

Aiheeseen liittyvä kuva

 

Lähteet:

Anttila, E. 2005. Vesijuoksijan käsikirja. Helsinki. Edita.

Anttila, E. 2003. Vesivoimistelu. Helsinki. Edita.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry. 2015. Vauhtia Vedestä – VESITREENIN OHJAAJAMATERIAALI.

Suomen kuntourheiluliitto ry. 1990. Vesijumppa-opas. Helsinki: Kunto ja virkistys Oy.

 

 

Iltajytinät 2018

Olemme neljä kolmannen vuoden restonomiopiskelijaa ja osana hyvinvointimoduulin opintojamme järjestimme ammattiliitto JYTYlle suunnatun Iltajytinät hyvinvointi-illan. Iltajytinät on tapahtuma, joka on järjestetty ainakin jo vuodesta 2013 asti ja tänä vuonna ajankohdaksi valikoitui 7.11. klo 17-20.

IMG_20181107_165937

Projekti lähti liikkeelle 3.9, kun kaikki moduulin opiskelijat valitsivat itselleen projektit, joita lähtevät työstämään. Tämän jälkeen oli ensin otettava selvää, että mikä ihme JYTY ylipäänsä on. Selvisi, että se on julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto, jonka keskeisiä ammattialoja on sihteeri- ja hallintotyö, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaaliala, kirjastoala ja koulunkäynnin ohjaajat. Meidän oli myös selvitettävä, mitä aiempien vuosien Jytinöissä on tehty ja mitä asiakkaat ovat niistä pitäneet.

Aloimme työstää ohjelmaamme, kun olimme saaneet selville vähän taustatietoa edellisten vuosien tapahtumista. Lopullisen ohjelman rakenne olikin:

Ilta alkoi tervetulotoivotuksella ja alkushotilla, joka oli kuitenkin osalle alkushokki sen voimakkuuden takia. Tämän jälkeen kaikille oli yhteinen alkulämmittely ASAHIa mukaillen.

IMG_20181107_175538

Alkulämmittelyn jälkeen asiakkaat jakautuivat lajikokeiluihin Joogaa tai Taijia mukaillen. Jokainen heistä oli ilmoittautumisvaiheessa etukäteen valinnut, että kumpaa menevät testaamaan. Loppujen lopuksi taijissa oli yksi asiakas (joka piti tunnista), kaksi projektiryhmän jäsentä ja yksi opettaja. Kaikki muut olivatkin joogaamassa. Jooga oli ilmeisesti ollut joidenkin mielestä liian haastava, mutta osa taas piti siitä.

IMG_20181107_175920

Lajikokeiluiden jälkeen asiakkaat pääsivät nauttimaan Ruoka matkailussa-moduulin opiskelijoiden valmistamaa iltapalaa, joka oli menestys. Opiskelijat olivat saaneet paljon kiitosta jo paikan päällä, kuten myös jälkikäteen. Totesimmekin, että toisen projektiryhmän ottaminen osaksi omaamme, oli erityisen hyvä idea.

IMG_20181107_174056

Ennen loppurentoutusta kaikilla oli vielä aikaa päästä tutustumaan ja testaamaan älysalin laitteita, ja vastoin odotuksiamme, jokainen osallistuja innostui siitä hyvin paljon. Pääsimmekin testaamaan ensimmäisenä maailmassa aivan pränikkää Lite step-pelin kokonaisversiota ja salin uusia 4Active-mattoja. Olimme myös tuoneet saliin muutamia High Rollereita testattavaksi.

Ilta päättyi kaikkien yhteiseen loppurentoutukseen, jonka jälkeen kaikki lähtivät hymyillen ja kiitellen kotiin.

IMG_20181107_192234

Kokonaisuudessa tapahtuma oli erittäin onnistunut ja voimme tulevaisuudessakin suositella tapahtumaa tulevaisuuden projektiryhmille.

– Projektitiimi

 

Raportti MLL-perhepäivätapahtumasta

MLL-perhepäivätapahtuma on vuosittain Kajaanin ammattikorkeakoululla järjestettävä tapahtuma perheille, jossa on monenlaista tekemistä. Ideana on saada perheet ja lapset viettämään mukavaa yhteistä aikaa. Tämän vuoden teemana oli aktiivisesti yhdessä, joka kannustaa perheitä liikkumaan yhdessä arjessa. Tapahtuman ajankohtana toimi tänä vuonna lauantai 21.4.2018.

1. Tuumasta toimeen

Päätimme muutamien luokkakavereiden kanssa lähteä mukaan MLL-perhepäivätapahtumaan jo heti ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä, sillä suurimmalla osalla meistä oli jo aiemmin hankittua osaamista tapahtumanjärjestämisen parista. Ensimmäisessä tapaamisessa meille hahmottui kuva MLL-perhepäivätapahtuman luonteesta, ja tapahtumaan kutsuttavaa esiintyjää täytyi ruveta jo miettimään. Pian päätimme vastuualueet tiimin sisällä, lähdimme kartoittamaan mahdollisia yhteistyötahoja sekä miettimään tapahtuman sisältöä ja ajankohtaa. Edellisen vuoden tapahtumassa hyvin toimineet ja suositut asiat halusimme pitää mukana, mutta jotakin uuttakin piti tietenkin lisätä tänä vuonna. Tapahtuman teeman suunta alkoi hahmottua aika pian, liikunnanohjaajaopiskelijoita kun olemme niin halusimme tietysti jotakin aktiivista elämää edistävää. Halusimme, että tapahtumassa liikutaan mahdollisimman paljon yhdessä, niin että sekä lapset että aikuiset osallistuvat. Päällimmäisiksi ajatuksiksi nousi arkiliikunnan lisääminen ja ruutuajan vähentäminen. Näin tapahtuman teemaksi saatiin “aktiivisesti yhdessä”. Tapahtumanjärjestämisen alkuvaihe oli teeman, sisällön ja ajankohdan päättämisen jälkeen paljolti sähköpostien lähettelyä eri tahoille. Markkinointivastaavamme alkoi pian kehittelemään mainosta tapahtumalle ja hoitamaan somemarkkinointia. Jotkut esiintyjät eivät vastanneet, joillekin ei sopinut kyseinen ajankohta ja niin edelleen. Saimme kuitenkin nopeasti sovittua yhteistyöstä KAMK:in sairaanhoitopuolen opiskelijoiden kanssa sekä KAO:n opiskelijoiden kanssa.

2. Ennen H-hetkeä

Kirjoita millaista oli valmistella tapahtumaa, haasteet/helpot jutut, palaverit, yhteyshenkilöt (esim. kao ja teatteri), esiintyjien hankkiminen jne. Stressitasot kasvoivat tapahtuman lähentyessä. Esiintyjä ilmoitti, että ei saa bändiään sittenkään mukaan, joten meidän piti alkaa miettimään varavaihtoehtoja. Meillä alkoi olla myös vaikeuksia löytää tarpeeksi henkilökuntaa tapahtumaan, kun omalta luokaltammekaan eivät monet päässeet paikalle. Pidimme tilannekatsauspalavereita tiiviiseen tahtiin maalis-huhtikuussa. Hoidimme tilavaraukset, laadimme kauppalistan tarvittavista tarvikkeista, suoritimme turvallisuuskävelyn, laadimme turvallisuussuunnitelman ja siitä Powerpoint –esityksen turvallisuusperehdytystä varten ja viestittelimme tapahtumaan tulevien järjestäjätiimin ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Hankimme teatterilta muutaman naamiaisasun tapahtumaan maskoteiksi, kartoitimme mistä saamme erilaista rekvisiittaa tapahtumaan ja tulostimme opasteita.
Viimeisinä päivinä hommaa oli vielä paljon, töitä tehtiin koululla muutama päivä monta tuntia. Täytyi tehdä monia opaste tulosteita ja koristeita. Myös rasti paikat piti järjestää. Saimme tehtyä kaikki todella hyvään vaiheeseen juuri tapahtumaa edeltävää iltaa, jotta aamulla voisi hoitaa vielä viimeisiä puutteita.

3. Aktiivisesti yhdessä

Tapahtuma alkoi aamukymmeneltä, joten me tapahtuman järjestäjät menimme paikalle hyvissä ajoin seitsemän aikaan. Viime hetken järjestelyt lähtivät heti käyntiin. Jatkoimme hieman koristelua ja loppujärjestelyjä. Tapahtuman järjestäjinä vastuullamme oli myös tarkistaa, että kaikki rastien pitäjät olivat paikalla ja rasteilla kaikki oli valmiina. Kello 10 ovet avautuivat, ja lapsia ja vanhempia alkoi virrata sisään. Rastit alkoivat täyttyä nopeasti ja pian tapahtuma olikin jo pyörähtänyt mukavasti käyntiin. Lasten suosikkirasteja olivat pallomatoaskartelu, temppurata, poniratsastus ja tuttuun tapaan nallesairaala. Myös maskottimme olivat kovin suosittuja. Lapset kävivät antamassa halin tai läpyn karhulle ja Pikachulle. Tapahtumassa oli loistava fiilis ja lapset liikkuivat aktiivisesti. Kaikista suunnitteluvaiheen hankaluuksista oli selvitty tapahtumaan mennessä. Rasteilla toiminta sujui oikein hyvin ja henkilökuntaakin oli loppujen lopuksi tarpeeksi. Iltapäivällä tapahtuman päätyttyä ovet suljettiin ja jäimme suorittamaan loppusiivousta. Kokonaisuudesta jäi ylpeä ja hyvä mieli, mutta myös aika kaikkensa antanut olo.

4. Miten meni?

Suunnitteluvaiheessa vastuualueet eli roolit järjestäjätiimimme sisällä olisi voinut sopia tarkemmin heti alkuun. Tämä olisi selkeyttänyt sitä, kuka hoitaa mitäkin. Tapahtuman suunnittelemiselle olisi myös voitu luoda jonkinlainen aikataulu, ja ehkä sopia useampi palaveriajankohta kerralla. Aikataulusta ja palaveriajankohdista olisi hahmottanut selkeästi, mihin mennessä mikäkin tulee olla tehtynä.
Suunnitteluvaiheessa oli siis jonkin verran parantamisen varaa näin jälkiviisaana, mutta silti tapahtuma onnistui erinomaisesti. Tapahtuma sai erittäin positiivista palautetta ja saavutimme jopa uuden kävijämääräennätyksen!

 

Mette Nevalainen & Maria Lagerspetz ALK17S