Harjoittelu Myötätuulessa

Hei arvoisat lukijat! 

cvkuva

Näppäimistön takana kirjottelloo Elisa, kolomannen vuojen liikunnanohjaajaopiskelija kolomen jiin Kajjjaanista.  

Suoritin ensimmäisen (orientoivan) harjoittelun (12 op.) Myötätuulessa syksyn 2017 aikana ja osan syventävästä harjoittelusta (6/18 op.) kevään 2018 aikana. Työtehtäviini kuului ryhmäliikunnan suunnittelu ja ohjaus, tapahtumien (Pyöräillen puukaupungissa päätöstapahtuma) ja työhyvinvointipäivien suunnittelu ja toteutus, asiakassähköposteihin vastaaminen ja yleinen asioiden koordinointi minulle suunnatuissa tehtävissä (esim. yhteydenotot asiakkaisiin, korvaavan ohjaajan löytäminen). Sain olla myös mukana aloittamassa yhteistyötä Lapin AMK:n opiskelijoiden kanssa yhteisiin projekteihin ja tapahtumiin liittyen. Harjoitteluni sisälsi itsenäistä työskentelyä, mutta en olisi selvinnyt kaikista haasteista yksin. Erityisen mukavaa harjoittelusta teki muut harjoittelutoverit, kiitos teille siitä! 🙂 On mahtavaa työskennellä ja ideoida yhdessä ja saada kannustavaa ja samalla kehittävää palautetta vertaiselta.  

Samaan aikaan harjoittelun kanssa suoritin opintojani ja työstin opinnäytetyötäni, minkä vuoksi suoritin harjoittelua pidemmällä aikavälillä kuin normaalisti. Harjoittelun suorittaminen yhtäaikaisesti opintojen kanssa ei ole aikataulullisesti ehkä se helpoin yhdistelmä, mutta ei myöskään mahdoton! ”Keräsin” harjoittelutunteja aina silloin, kun muulta koulutyöltäni ehdin. Vaikka toisinaan tilanne oli myös päinvastainen, tein koulutehtäviä silloin, kun harjoittelulta ehdin…     

Asetin harjoittelulle seuraavat tavoitteet: 

  • Osaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida itsenäisesti, vastuullisesti, joustavasti, asiantuntevasti ja asiakaslähtöisesti asiakasryhmien ohjaus- ja oppimistilanteita 
  • Kehityn ohjaajana toimimalla erilaisten asiakasryhmien parissa 
  • Opin tapahtuman suunnittelun ja järjestämisen käytänteitä organisoimalla ja järjestämällä tapahtuman yhdessä muiden tapahtumanjärjestäjien kanssa 
  • Osaan käyttää ja soveltaa monipuolisia, asiakkaille perustellen, heidän tarpeidensa mukaisesti soveltuvia eri ohjaus- ja opetusmenetelmiä 

Ennen harjoittelua ohjauskokemukseni pohjautui ainoastaan opintojaksojen aikana suoritettuihin ohjaustehtäviin, joten ensimmäiset ryhmäliikuntaohjaukset jännittivät melkoisesti. Ohjaaminen jännittää osin edelleen, mutta nykyään esimerkiksi tunnin sisällön soveltaminen ekstemporee ei tunnu niin suurelta haasteelta kuin harjoittelun alussa. Samoin tuntien sisällön suunnittelu on helpottunut alun jälkeen, kun liikepankki on kasvanut ja asiakasryhmät ovat tulleet tutuiksi.  

Ryhmäliikunnanohjauksen myötä olen oppinut huomioimaan asiakkaat yksilöllisesti heidän toimintakykynsä mukaan. Osaan huomioida asiakkaiden mielipiteet ohjauksen aikana soveltamalla tunnin sisältöä sekä kuuntelemalla toiveita tulevien tuntien sisällöistä. Olen myös oppinut ilmaisemaan oman mielipiteeni ja perustelemaan sen niin, että asiakas ymmärtää tarkoitusperäni esim. siitä, miksi ohjaus rakentuu tietyllä tavalla. 

Olen oppinut suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia työhyvinvointipäiviä ja osallistunut Pyöräillen puukaupungissa -hankkeen päätöstapahtuman toteutukseen, mikä oli minulle täysin uudenlainen oppimiskokemus. Olen tullut tietoiseksi siitä, millainen olen ohjaajana ja harjoittelijana/työntekijänä. Oppimani pohjalta pystyn kehittämään itseäni edelleen päivittäin.  

Jos haluat harjoittelujaksostasi joustavan ja arjen menoihin soveltuvan, työviikkojen sisällöistä ja pituudesta vaihtelevia, niin suosittelen suorittamaan esim. harjoittelun tai jonkin kursseista (opinnollistaminen!) Myötätuulessa!  

-Elisa-

Ylikunto – vai alipalautuminen? 

Usein kuulee puhuttavan tai lukee uutisista, kuinka taas joku huippu-urheilija on ajautunut ylikuntoon ja kilpailukausi on pilalla. Harvoin kuitenkaan puhutaan siitä, kuinka ylikunto voi iskeä samalla tavalla myös perus-Pirkkoon tai Matti Meikäläiseen, joka tekee tavallista toimistotyötä ja nollaa iltaisin työn aiheuttamaa stressiä kuntokeskusten ryhmäliikuntatunneilla tai rehkii lenkkipolulla kunnon kohentamiseksi. Mutta mitä ylikunto tarkalleen ottaen tarkoittaa? Tuleeko silloin liian kova kunto, eikä elimistö enää kestä? Vai tarkoittaako se ehkä sitä, että liikkuu liian paljon, eikä kunto enää kasva?

Ylikunto on terminä hieman harhaanjohtava, sillä siitä saa herkästi mielikuvan, että kunto olisi kasvanut liian kovaksi. Todellisuudessa ylikunnossa on kyse siitä, että fyysinen ja psyykkinen stressi sekä kuormitus ovat liian pitkään ylittäneet elimistön sietokyvyn ja rasituksesta palautuminen ei enää tapahdu normaalisti. Kuvaavampi termi on pikemminkin alipalautuminen kuin ylikunto. Toinen ylikuntoa muistuttava termi, ylirasitus, sekoittuu myös usein arkisessa puheenparressa ylikuntoon, vaikka kyse ei ole aivan samasta asiasta.  Ylirasitus tarkoittaa hetkellistä tilaa, jossa elimistön voimavarat on ylitetty liialla kuormituksella ja liian vähäisellä levolla sekä palautumisella. Ylikunnosta puhutaan vasta, kun ylirasitustila jatkuu pidempään ja kroonistuu.

Kuva 1. Alipalautuneena elimistön suorituskyky laskee.

 

Mistä alipalautuminen syntyy? Syitä on monia ja syyt ovat yleensä hyvin yksilöllisiä ja hankalasti yleistettävissä. Sen vuoksi on vaikeaa luetella yksityiskohtaisesti tekijöitä, jotka johtavat alipalautumistilan kehittymiseen. Yhteistä kaikille tapauksille on se, että kokonaisrasitus kasvaa liian suureksi lepoon nähden. Rasitusta on siis liikaa ja lepoa liian vähän. Kokonaisrasitukseen kuuluu fyysisen rasituksen lisäksi psyykkinen rasitus, johon keho reagoi samankaltaisella stressireaktiolla kuin kovaan fyysiseen harjoitteluun. Työuupumus tai burnout johtuu yleensä lähes yksinomaan psyykkisestä rasituksesta, mutta vaikutuksiltaan ja oireiltaan se on ylikunnon kanssa lähes samanlainen.

Elimistön kokonaiskuormituksen ja stressin sietokykyä voisi vertauskuvallisesti ajatella ämpärinä, jossa on pohjassa reikä. Ämpäriin kaadetaan stressiä ja kuormitusta eri lähteistä, ja pohjassa oleva reikä kuvastaa jokaisen yksilöllistä kykyä palautua stressistä ja kuormituksesta. Vaikka rasituksen sietokyky ja siitä palautuminen vaihtelevat ihmisestä toiseen, jossain vaiheessa jokaisella tulee vastaan raja, jolloin stressiä ja kuormitusta on liikaa ja ämpäri täyttyy ääriään myöten läikkyen lopulta yli. Kuormitusmäärä voi kasvaa pitkän aikavälin kuluessa hitaasti suuremmaksi ja koostua niin monesta lähteestä, ettei liiallista kuormitusta tule edes ajatelleeksi. Tällöin ylikuntoa epäiltäessä voi automaattinen reaktio olla ”mutta enhän minä edes liiku kovin paljon!”

Mistä voi tietää, että ylikunto on puhkeamassa tai mahdollisesti päässyt jo kehittymään? Lähtökohtaisesti jokainen ihminen on oman hyvinvointinsa paras asiantuntija, joten oman olon ja tuntemuksien tarkkaileminen sekä kehon antamien hälytysmerkkien kuunteleminen ovat parhaita keinoja pysyä kartalla kuormituksen tasosta. Joskus ylikunto pääsee kuitenkin yllättämään, kehittyen vähitellen kuukausien tai jopa vuosien ajan jatkuvan liiallisen kuormituksen myötä. Tällöin omassa olossa ei tapahdu missään vaiheessa dramaattisia muutoksia ja vaivan kehittymistä ei välttämättä huomaa lainkaan ennen elimistön suorituskyvyn romahtamista. Alla on lueteltuna yleisimpiä ylikunnon oireita, joista voi saada osviittaa oman tilanteensa selvittämiseen.

Fyysisiä oireita: 

  • Alentunut suorituskyky (kunto ei enää kasva, vaikka liikkuminen lisääntyisi)
  • Liikunta aiheuttaa inhoa
  • Sydämen sykkeen muutokset (kohonnut tai madaltunut leposyke) tai erilaiset rytmihäiriöt ja tykytykset
  • Kohonnut verenpaine
  • Uniongelmat (vaikeudet nukahtamisessa ja yölliset heräilyt)
  • Levottomuus ja vapina
  • Lisääntynyt hikoilu
  • Aistiyliherkkyys (melu, lämpö, kirkkaat valot jne.)
  • Ruokahalun muutokset (lisääntynyt tai vähentynyt ruokahalu)
  • Naisilla kuukautiskierron häiriöt
  • Lievä kuumeilu (esiintyy yleensä ylikunnon pitkittyessä)
  • Flunssat ja muut sairaudet yleistyvät vastustuskyvyn heiketessä

Psyykkisiä oireita:

  • Ahdistuneisuus
  • Hermostuneisuus ja ärtyisyys
  • Masennus
  • Oppimisvaikeudet
  • ”Aivosumu”

Oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, eivätkä kaikki saa kaikkia yllämainittuja oireita. Lyhytaikaisessa ylirasitustilassa oireet ovat kroonista ylirasitustilaa eli ylikuntotilaa lievempiä oireita ja helpottavat muutamien päivien tai viikon levolla. Ylikunnon oireet voivat sen sijaan olla erittäin hankalia ja jatkua pitkään, kuukausien tai jopa vuosien ajan. Ylikunnon diagnosointiin ei ole olemassa mitään yksittäistä menetelmää, testiä tai verikoetta, jolla varma tulos saadaan selville, vaan tunnistaminen tapahtuu lääkärin avustuksella poissulkemalla muut mahdolliset sairaudet.

Kuva 2. Muista levon merkitys! Liika rehkiminen voi johtaa kunnon romahtamiseen.

Urheilijoilla ylikunnon toteaminen on yleensä kuntourheilijaa helpompaa, koska oireet ja ylikunnon riski ovat tiedossa ja oireiden ilmetessä ylikuntoa osataan epäillä. Tavallisella kuntoilijalla oireet saattavat olla epämääräisiä ja apua ei osata hakea ajoissa. Oireiden kanssa sinnittely päivästä ja viikosta toiseen vaikeuttaa tilannetta, koska ylikuntotila pahenee ja samalla paranemisaika pitenee. Oireiden epämääräisyyden vuoksi lääkäri voi sivuuttaa ylikunnon oireet psyykkisenä oireiluna, homeesta johtuvana oireiluna tai naisilla vaihdevuosista johtuvina oireina. Ylikunto vaanii myös sairaudesta tai tapaturmasta kuntoutujaa, joka lähtee pidemmän liikkumattoman jakson jälkeen liikkumaan samalla intensiteetillä kuin ennen taukoa. Tällöin elimistö ajautuu helposti liian raskaan harjoittelun takia ylirasitustilaan. Kun tulokset eivät ota parantuakseen, kuntoilija lisää harjoittelun tehoa ja noidankehä krooniseen ylikuntoon on valmis.

Kuinka ylikuntoa voi hoitaa? Luonnollisesti paras ja tehokkain keino on ennaltaehkäisy. Kun oman kunnon tason tiedostaa, voi liian raskaat harjoitukset jättää väliin. Monipuolisesti liikkuminen ja riittävä lepopäivien määrä ennaltaehkäisevät myös ongelman syntymistä. Jos liikunnasta on joutunut pitämään pidemmän tauon, rasitusta tulisi lisätä aluksi hyvin varovasti ja vähitellen, kehoa kuunnellen. Kun ylikuntoon on jo päässyt ajautumaan, valitettavasti ainoa tehokas hoitokeino on lepo. Paljon liikkuvalle ja liikunnasta nautinnon saaville tämä voi olla kova kolaus. Kaikkea liikuntaa ei tietenkään tarvitse lopettaa, mutta paranemisvaiheessa liikkuminen olisi hyvä pitää erittäin kevyenä (esim. rauhallinen kävely) niin, että syke ei missään vaiheessa nouse korkealle. Vaikka kevyttä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ylläpitävää liikuntaa kannattaakin paranemisvaiheessa harrastaa, on silti muistettava levon ja palautumisen korostunut tarve ja kuulostella oloa tarkasti. Vaikeissa tapauksissa kannattaa kääntyä alan asiantuntijan eli urheilulääketieteen lääkärin puoleen, joka voi seurata tilanteen kehittymistä ja antaa käytännön ohjeita paranemisen edistämiseksi.

Kevyen ja rauhallisen fyysisen harjoittelun ja levon lisäksi ylikuntotilassa voi olla hyötyä erilaisten stressin- ja mielenhallintakeinojen harjoittelemisesta sekä rentoutusharjoituksista. Myös hetkellinen maisemanvaihdos voi tehdä hyvää, jos se on mahdollista toteuttaa ilman psyykkistä stressiä.

Kehon ollessa alipalautuneessa tilassa kaikkien ylimääräisten stressitekijöiden karsiminen on viisasta palautumisen ja paranemisen jouduttamiseksi. Psyykkisten stressitekijöiden minimoimisen lisäksi kannattaa pitää huolta laadukkaasta, monipuolisesta ja riittävästä ravitsemuksesta. Myös riittävä nesteytys sekä vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden saanti on tärkeää. Suojaravintoaineiden saannin voi monipuolisen ravinnon lisäksi varmistaa apteekista saatavien monivitamiinivalmisteiden avulla.

Kuva 3.

Kuva 3. Ylikuntotilassa liikunta voi tuntua inhottavalta ja vastenmieliseltä.

Nyrkkisääntönä ylikunnosta paranemiselle voidaan pitää, että toipuminen kestää yhtä kauan kuin ylikunnon kehittyminen on kestänyt. Pitkään liian kovaa liikkuneelle ja krooniseen ylikuntotilaan ajautuneelle se voi tarkoittaa sitä, että raskaammasta liikunnasta täytyy pitää kuukausien tai jopa vuoden tai parin vuoden tauko. Himokuntoilijalle tai urheilusta elämäniloa saavalle tämä voi kuulostaa lähes samalta kuin vankilatuomio, mutta ei kannata silti lannistua. Loppujen lopuksi ylikunto on kehon hyödyllinen ja tarpeellinen merkki siitä, että rasitusta on ollut voimavaroihin nähden yksinkertaisesti liikaa.

Ylikunnosta paraneminen on pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Samalla se on myös opettavainen kokemus, jonka aikana omaa elämäntyyliä joutuu pohdiskelemaan uudestaan ja tekemään tarvittavia muutoksia asenteissa, arvoissa ja toimintatavoissa. Jos on koko elämänsä tottunut painamaan kaasu pohjassa sekä töissä, harrastuksissa ja vapaa-ajalla, ylikunto on hyvä muistutus siitä, että välillä pitää painaa jarrua ja ottaa rennosti. Ihminen tarvitsee rasituksen vastapainoksi lepoa ja palautumista pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä.

-Matias

 

Lähteet:

http://gains.fi/ylikunto/

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00210

https://www.mehilainen.fi/uutinen/ylikunto-uhkaa-yltiopaista-liikkujaa

http://www.terveurheilija.fi/materiaalit/iltaseminaarienmateriaalit/getfile.php?file=328

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/20771/teljo.pdf?sequence=1

 

Harjoittelu Myötätuulessa – uhka vai mahdollisuus?

Alla on kuvattu muutamia asioita siitä, miksi harjoittelu Myötätuulessa on ollut minulle ainoastaan mahdollisuus.

Aikataulutus

Harjoittelu Myötätuulessa onnistuu samanaikaisesti muun lähiopetuksen kanssa. Työjärjestyksen mukaisesti harjoittelun voi sovittaa muihin opintoihin ja omiin harrastuksiin sopivaksi. Harjoittelu ei edellytä opiskelijalta läsnäoloa Myötätuulessa maanantaista perjantaihin klo 8-16, vaan harjoittelun aikataulu suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden ja opiskelijan tavoitteiden mukaisesti.

Monipuolisuus

Harjoitteluviikko sisältää useita erilaisia työ- ja oppimistehtäviä. Viikon aikana kohtaa erilaisia asiakkaita, joita ohjataan mitä erilaisimmissa ryhmäkokoonpanoissa. Ryhmäohjausten kautta saa kokemusta erilaisista liikuntamuodoista keppijumpasta sisäpyöräilyyn. Harjoitteluun kuuluu myös erilaiset Myötätuulen kautta suunniteltavat ja toteutettavat tyhy-päivät ja tapahtumat, joiden kautta oppii asioiden organisointia, johtamista ja hallintaa. Osallistuminen Myötätuulen toiminnan esittelyyn ja markkinointiin työelämäyhteistyöhön liittyvissä tilaisuuksissa (esim. kansainvälinen viikko) kuuluu myös osaksi harjoittelua.

 rock-1573068_960_720

Ohjauskokemus

Myötätuulen viikoittaisten jumpparyhmien asiakaskunta koostuu pääasiassa senioreista, mutta joukossa on myös muutama ryhmä, joissa asiakkaat ovat iältään 25-50-vuotiaita. Myötätuuli järjestää viikoittain myös lapsille ja nuorille suunnattua liikuntaa, joten ryhmäliikunnassa asiakkaiden ikähaitari  vaihtelee vauvasta vaariin. Myötätuulessa saa kattavan kuvan ryhmäliikunnan ohjauksesta ja pääsee ohjaamaan monipuolisesti erilaisia asiakasryhmiä. Erityisesti, jos opiskelijalla ei ole aiempaa ohjauskokemusta ryhmäliikunnasta eikä henkilökohtaisesta valmennuksesta, Myötätuuli tarjoaa matalan kynnyksen paikan uusille ohjaajille.

Tavoitteiden ja mielenkiinnonkohteiden huomioiminen

Harjoittelun aikana työ- ja oppimistehtävät jaetaan opiskelijoiden kesken niin, että jokainen opiskelija pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan niin suunnittelu kuin ohjaustehtävissä. Työtehtävät suunnataan opiskelijan tavoitteiden sekä mielenkiinnonkohteiden mukaan ja niitä peilataan opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmiin.

mug-2586266_960_720

Verkostoituminen

Myötätuulen kautta pääsee verkostoitumaan niin työelämän kuin muiden opiskelijoiden kanssa. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu uusiin ihmisiin, muihin harjoittelijoihin, koulun henkilökuntaan, yksityisasiakkaisiin ja firmoihin, joihin ei välttämättä tutustuisi harjoittelun ulkopuolella. Työelämään verkostoituminen tapahtuu ohjaajan oman persoonan välityksellä esimerkiksi ryhmäliikunnan ohjausten, tyhy-päivien ja tapahtumien yhteydessä.

Luottamus

Myötätuulessa luotetaan siihen, että jokainen hoitaa omat hommansa. Ohjaaja luottaa opiskelijaan ja siihen, että opiskelija vastaa oma-aloitteisesti ja itsenäisestä sovituista oppimistehtävistä.  

-Elisa-

Moikka!

Olen Matias Rahkola, 21-vuotias toisen vuoden liikkariopiskelija. Olen kotoisin Lapinlahdelta ja Kajaaniin päädyin ensimmäisen kerran armeijan vuoksi. Varusmiespalveluksen aikana päätin hakea opiskelemaan tänne liikunnanohjausta, ja pääsinkin sisään heti ensi yrittämällä. Koulun penkille tulin suoraan armeijan harmaista ja mukavaa on ollut. Vapaa-ajalla tykkään liikkua monipuolisesti vuodenaikojen mukaan lajeja vaihdellen. Viime vuosina ykköslajiksi on kuitenkin noussut frisbeegolf, jota pelailen keväästä kesän yli aina syksyyn asti, niin pitkälle kuin kelit sallivat.   

kuva1Tällä hetkellä suoritan ensimmäistä eli orientoivaa työharjoittelujaksoa täällä Myötätuulessa. Työtehtäviini sisältyy erilaisten ryhmien ohjausta ja ohjausten suunnittelemista, Myötätuulen palveluiden markkinointia ja tuotteistamista sekä toiminnan suunnittelua ja koordinointia. Haasteen harjoittelun toteuttamiselle luo se, että ajauduin viime kesänä ylikuntoon ja siitä paraneminen on vielä kesken. Liiallista rasitusta ja liikkumista tulisi siis tällä hetkellä välttää, joten ohjauksia ja muita työtehtäviä täytyy suunnitella omat tämän hetken rajoitukset huomioon ottaen. Tästä aiheesta tulen kirjoittamaan tänne blogiin vielä erillisen artikkelin, jossa kerron ylikunnosta tarkemmin, joten pysyhän kuulolla! 

Tavoitteitani harjoittelun suhteen ovat ohjauskokemuksen kartuttaminen, yksilöllisen ja ryhmän tarpeisiin perustuvan ohjaamisen opetteleminen sekä tuotteistamisen ja markkinoinnin harjoitteleminen. 

Valitsin harjoittelupaikaksi Myötätuulen, koska täällä harjoittelua voi helposti räätälöidä oman näköiseksi omien mielenkiinnon kohteiden ja tavoitteiden mukaan. Odotan harjoittelulta Myötätuulessa mielenkiintoisia tehtäviä ja uuden oppimista tekemisen ja kokeilemisen kautta.  

Mukavaa kevään odotusta! 🙂 

Terveisin Matias

Lasten motoriset taidot kehittyy leikkiessä – Pelmis

Hei taas ja mukavaa tiistaita!

Myötätuuleen opinnollistamisen myötä olen saanut ohjata kaiken muun ohessa myös Pelmis –nimistä lasten liikuntatuokiota viikoittain. Pelmis on suunnattu 0-6 vuotiaille lapsille, ja heidän vanhemmilleen/läheisille. Ideana on, että lapset liikkuvat vanhempien kanssa yhdessä ja opettelevat motorisia perustaitoja heidän avustuksellaan.

qq
Jotta Pelmis olisi joka kerta yhtä kiinnostava ja elämyksellinen päätetään tunnille aina jokin kantava teema, jota yritetään tuoda esille sekä ohjaamisessa, että vanhempien käyttäytymisessä. Pelmiksessä on aina yhteiset ja ohjatut alku- ja loppuleikit. Suurimman osan ajasta vanhemmat ja lapset saavat temmeltää vapaasti voimistelutilassa, sekä kierrellä teemaan liittyviä liikunnallisia tai älyllisiä rasteja. Yleensä Pelmiksessä soi taustalla lasten musiikki. Lopussa jaetaan tarrat Pelmis-kortteihin, jotka lapset ovat saaneet ohjaajilta.

Leikkituokiot ovat suunniteltu paitsi hauskoiksi perheen yhteisiksi aktiviteeteiksi, myös tukemaan lapsen motoristen perustaitojen kehitystä. Lasten motorisilla perustaidoilla tarkoitetaan jokapäiväistä liikkumiskykyä, kuten esimerkiksi kääntyminen, kieriminen, hyppääminen, heittäminen, lyöminen ja potkaiseminen. Näiden perustaitojen opettelu on luonnollisinta leikin lomassa.

Motoriset perustaidot luokitellaan käyttötarkoituksensa mukaan karkeasti kolmeen ryhmään; käsittelytaidot (esim. vieritys, työntö, heitto), liikkumistaidot (esim. ryömiminen, konttaaminen, kävely, juoksu) ja tasapainotaidot (esim. yhdellä jalalla seisominen). Taitojen oppimiset etenevät ikäkausittain, suurin osa sijoittuen päiväkoti-ikään.
uu

Pelmis hyvä paikka harjoitella näitä perustaitoja, sekä innostaa lasta liikunnan pariin. Käytössä ovat kaikki telinevoimistelun perusvälineet, sekä runsaat määrät patjoja, palloja ja mailoja. Tämän lisäksi rasteilla haastetaan lasta kokeilemaan mm. kuperkeikkoja tai yhden jalan hyppyjä leikin varjolla. Saattaapas ohjaajilla olla joskus mukana myös erikoisempia liikuntavälineitä, kuten vaikka KAMKin oma pomppulinna!

Pelmis järjestetään joka maanantai Kajaanihallin telinevoimistelutilassa klo 10:00-11:00. Mukaan tarvitset vain juomapullon ja päälle joustavat vaatteet. Pelmiksessä ollaan joko paljasvarpain, tai sisätossut jalassa. Hinta 4€/perhe, maksu kerätään joka kerta käteisenä paikan päällä. Pelmikseen ei tarvitse ilmoittautua.

Tervetuloa tutustumaan! 🙂

– Kaisa R.

 

Lähteet:

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/125435/Laine_Siiri.pdf?sequence=2&isAllowed=y

5 oikeasti helppoa tapaa lisätä aktiivisuutta

Ihanaa maanantaita!

Lumi on maalannut ainakin Kajaanin maisemat valkoisiksi ja huomaan sen heti vaikuttavan omiin energiatasoihini positiivisesti! Aamulla oli helppo herätä ja valoa tuova valkoisuus piristää muutenkin päivän mittaa. Nyt olisi siis hyvä hetki panostaa omaan hyvinvointiin! Ota tästä haltuun viisi vinkkiä lisätä aktiivisuutta päivittäisellä tasolla, ja selviät helpommalla synkästä marraskuusta!

Työmatkat
Mikäli vain mahdollista, taita työmatkasi kävellen tai pyöräillen. Aloita tavan muodostaminen varovaisesti; päätä kaksi viidestä työpäivästä, joina jätät autot ja bussikortit kotiin. Huomaat ehkä jo ensimmäisellä viikolla, kuinka energiatasosi nousevat, ja aamun virkeys herättää sinut valmiiksi työsi tuomiin haasteisiin.

Parkkipaikat ja bussimatkat
Mikäli työmatkasi ei kuitenkaan salli sinun kävellä tai pyöräillä sitä, kokeile nousta bussista muutamaa pysäkkiä liian aikaisin. Saat hyötyliikuntaa, ja happihyppely starttaa aivosi aivan eri tavalla kuin tunkkainen julkinen liikenne. Jos taas taitat työmatkasi autolla, jätä autosi parkkiin kauemmaksi työpaikastasi. Tätä voit kokeilla myös kauppareissuilla; jätä autosi viimeiseen parkkiruutuun, kauaksi kauppojen ovista. Kantaessasi kasseja autolle, myös lihaskuntoharjoittelua tulee kuin huomaamatta.

 

yy

 

Puhelut
Pidätkö pitkien puheluiden soittamisesta läheistesi kanssa? Kuuluuko työpäivääsi paljon puhelimessa vietettyjä minuutteja? Mitä jos puhuisit puhelut seisaaltaan, tai kävellen ympäri kotia, toimistoa tai naapurustoa? Lisäät päivän aktiivisuutta, ja keskittymiskykysikin paranee!

Portaat
Yksinkertainen asia jonka hyödyt kaikki tietävät; käytä portaita hissin ja liukuportaiden sijasta. Älä kuitenkaan ole liian ankara itsellesi; aloita tekemällä hyviä valintoja 50% ajasta. Valitse päivän aikana portaat vähintään saman verran, kuin valitset hissin.

 

ff.png

 

Taukojumpat työpaikalla
Pidä taukoja työstäsi. Käy hakemassa vettä toisesta päästä toimistoa, puhelun ja sähköpostin sijaan käy sanomassa asiasi jalan työkaverille, tai omista pieni hetki ajastasi taukojumpalle. Katso vinkit taukojumppaan edellisestä postauksesta TÄSTÄ

Energistä alkavaa viikkoa! 🙂

-Kaisa R.

Lapin amk:n Hyvinvointiapteekin vierailu

Eräänä syksyisenä päivänä kilahti Myötätuulen sähköpostiin hymyn huulille tuova kysymys Lapin ammattikorkeakoulun Hyvinvontiapteekin väeltä; Olisiko meillä Myötätuulessa kiinnostusta aloittaa yhteistyön luominen heidän kanssaan. Hyvinvointiapteekki on hyvinvointipalveluja tuottava oppimisympäristö Lapin ammattikorkeakoulussa. Ja totta kai meillä oli! Olimme Myötätuulessa hyvin otettuja viestistä, ja vastasimmekin heti kutsulla; mitä jos heidän opiskelijansa tulisivat vierailulle Kajaaniin, tutustumaan toimintaamme paikan päälle.

untitled

No hehän tulivat. Tarkemmin sanottuna viime keskiviikkona. Neljä liikunnanohjaajaopiskelijaa saapuivat autolla Kajaanin ammattikorkeakoulun pihaan noin puolen päivän maissa, energisinä pitkästä ajomatkasta huolimatta. Aloitimme päivän yhteisellä lounaalla opiskelijaravintola Foxissa, juttelemalla ja tutustumalla toisiimme. Tämän jälkeen kävimme yhdessä keräämässä päivän liikunta-annoksen älysalistamme. Lapin amk:n opiskelijat pitivät älysaliamme hauskana tapana liikkua.

Liikuntatuokion jälkeen istuimme vihdoin pöydän ääreen, kertomaan toinen toisillemme oppimisympäristöjemme toimintatavoista. Jaettiin kokemuksia, ja inspirointia tapahtui puolin jos toisin. Tietenkin puhe oli myös yhteistyön aloittamisesta, ja saimme jo muutamia hyviä ideoita paperille. Näitä alamme varmasti viemään eteenpäin. Miltä kuulostaisi esimerkiksi yhteisesti järjestetty työhyvinvointitapahtuma, tai nettivalmennuskurssi?

t

Iso kiitos yhteydenotosta Hyvinvointiapteekki. Odotamme Myötätuulessa tulevia yhteistyökuvioita innolla!