Myötätuulen some haltuun

Kehittämistehtävä

Sosiaalisella medialla on koko ajan kasvava merkitys jatkuvasti kehittyvässä yhteiskunnassa. Sosiaalisen median rooli yritystoiminnassa erityisesti markkinoinnin näkökulmasta on kiistattomasti suuri, koska se on kaikille avoin ja osallistumisen kynnys on matala. Se on ihmisten välistä vuorovaikutusta verkossa tarjoten mahdollisuuden avoimuuteen. Kun on kyse asiakassuhteiden luomisesta ja hoitamisesta sekä ylläpidosta, sosiaalinen media on tehokas väline.

Markkinointi verkossa eli digimarkkinointi on käsite, joka on kehittynyt digitalisaation myötä. Markkinointi on avainasemassa mietittäessä digitalisaation luomia mahdollisuuksia. Suuressa roolissa toimivat sosiaalisen median eri kanavat, sillä niiden avulla pystytään tavoittamaan asiakkaita ja eri kohderyhmiä paremmin sekä herättää potentiaalisten asiakkaiden ja kohderyhmien kiinnostusta sekä informoida yrityksen toiminnasta. Osana syventävää työharjoitteluani liikunnanohjaajana oli kehittämistehtävä, joka nousi harjoittelupaikan tarpeista. Kehittämistehtäväni oli Myötätuulen sosiaalisen median kehittäminen, materiaalin tuottaminen sekä Instagram -tilin luominen.

Tuoreimman tiedon mukaan sosiaalisesta mediasta saatavan tiedon mukaan  esimerkiksi ostopäätöksen tekevät 74% kuluttajista. Somekanavien valinnassa ja käytössä on pohdittava muun muassa …

  • … kohderyhmää, eli kenelle viestit kohdistetaan?
    … somekanavat, joita tavoiteltu kohderyhmä käyttää eniten?
  • … sisältö ja tieto sekä sen jakaminen, mikä kiinnostaakohderyhmää?

Myötätuulen Instagram –tili tavoittelee pääasiassa koulun opiskelijakuntaa, kun taas Facebookin avulla pääasiassa tiedotetaan asiakkaita Myötätuulen tarjoamista palveluista sekä mahdollisista uutuuksista ja muutoksista. Tuoreimman tiedon mukaan suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat käyttäjälukujen perusteella

  1. Facebook (2 196 miljoonaa käyttäjää)
  2. YouTube (1 900 miljoonaa käyttäjää)
  3. Instagram (1 000 miljoonaa käyttäjää).

Edellisen lisäksi on myös otettava huomioon suosituimmat somepalvelut, jotka ovat käytössä. Tämän tiedon mukaan instagram on TOP3 listalla 46 prosentilla. Edellä ovat Youtube 88 prosentilla ja Facebook 82 prosentilla. On tärkeä tietää, missä asiakkaat ja tavoiteltu kohderyhmä ovat, miten verkostoja käytetään sekä ketä siellä on, jotta käytetyt resurssit eivät valu hukkaan. Instagramin suosio perustuu visuaalisuuden lisäksi sen persoonalliseen otteeseen ja hetkellisyyden tunteeseen.

 

Instagram –tilin tavoite on tiedottaa niin kanssaopiskelijoille kuin asiakkaillekin, millaista on esimerkiksi toteuttaa harjoittelu Myötätuulessa, millaisia palveluja tarjoamme, millaisia ovat työtehtävät ja työpäivät opiskelijan silmin. Sen tavoite on siis esitellä palveluja sekä työtehtäviä visuaalisesti näyteikkunan tavoin. Sosiaalisessa mediassa oleellista on myös muistaa säännöllisyys. Kuinka usein somekanaviin tulisi postata? Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta tärkeintä on jatkuvuus sekä olla läsnä. Jos aktiivisuus loppuu, niin myös asiakkaiden ja kohderyhmän mielenkiinto yritystä tai palvelua kohtaan.

Jatkuvuuden kannalta kehittämisehtäväni lisäosa oli luoda Myötätuulen perehdytyskansioon välilehti sosiaalisen median käytöstä Myötätuulessa, jotta uusien harjoittelijoiden on helppoa jatkaa sosiaalisen median parissa työskentelyä. Harjoittelun aikana tuotin video- sekä markkinointimateriaalia Myötätuulen käyttöön erilaisten sovellusten avulla.  Keinoja kehittää sosiaalista mediaa edelleen ovat esimerkiksi tuotekohtaisen hashtagin (#) luominen ja sen avulla mainostaminen sekä kilpailujen ja arvontojen järjestäminen.

Seuraa Myötätuulta siis sosiaalisen median kanavissa

  • Facebookissa @myötätuuli
  • Instagramissa @myotatuulikamk
  • Snapchatissa @myotatuuli

 

Terkuin, Laura!

Lähteet:

Komulainen, M. 2018. Menesty Digimarkkinoinnilla. Helsinki: Kauppakamari.

Kananen, J. 2013. Digimarkkinointi ja sosiaalinen media liiketoiminnassa. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Työelämään syventyminen

Syventävä harjoittelu

Hei kaikille! Olen viimeisen vuoden liikunnanohjaajaopiskelija ja suoritin viimeisen harjoittelun Myötätuulessa. Harjoittelupaikan valinta ei ollut helppo prosessi, sillä en vieläkään tiedä tarkalleen, minne haluaisin työllistyä valmistuttuani. Halusin kuitenkin suorittaa harjoitteluni Kajaanissa, mikä auttoi valinnan tekemisessä. Syventävän harjoittelun tavoite on syventää omaa osaamista liikunta-alan toiminnasta ja kehittää työelämän toimintaympäristöä.

Asetin harjoittelun alussa itselleni seuraavat tavoitteet:

  • Kehitän harjoittelupaikan toimintaympäristöä TK-tehtävän kautta
  • Hallitsen eri ohjausmenetelmien käytön asiakaslähtöisesti moninaisten asiakasryhmien parissa
  • Hallitsen turvallisen ja laadukkaan terveyskuntotestauksen periaatteet
  • Osaan arvioida perustellusti opiskelijoiden ryhmä- ja perheliikunnan ohjauksia sekä omaa toimintaani kriittisen reflektoinnin kautta

Harjoittelun alku

Harjoittelun alussa minulla oli hankaluuksia hahmottaa työtehtäväni. Tämän johdosta suostuin suurimpaan osaan minulle tarjotuista työtehtävistä ja ohjauksista. Pian huomasinkin, että aikani ei riitä kaikkeen ja minun täytyi alkaa priorisoida sekä suunnitella tekemisiäni tarkemmin.

Työtehtäviäni olivat …

  • … asiakkaiden rahastaminen
  • … palautteen antaminen opiskelijoille heidän ohjauksistaan sekä tarvittaessa myös ohjeistus tuntisuunnitelman tekemisessä
  • … ohjausten koordinointi
  • … yhteydenotot eri tahoihin, kuten esimerkiksi älysalin huolto
  • … markkinointi ja mainostus tuottamalla materiaalia sosiaaliseen mediaan
  • … liikuntapaikkavarausten tekeminen
  • … asiakaspalvelu ja yhteistyö asiakkaisiin, myyntityö sekä tarjousten tekeminen
  • … kuntotestaus

Matkan varrella harjoittelun edetessä työtehtäväni saivat lisävahvistusta, sillä …

  • … ohjasin ja arvioin liikuntaneuvojaopiskelijaa, joka suoritti harjoittelunsa Myötätuulessa
  • … tein ja lähetin tilausvahvistuksia asiakkaille sekä eteenpäin                toimistosihteerille

Työtehtävät vastasivat syventävän harjoittelun oppimistavoitteita. Työtehtävät olivat sellaisia, joista minulla ei ollut ennestään paljon kokemusta, joten oppimista ja kehittymistä tapahtui koko harjoittelun ajan. Perehdyin työtehtäviin enimmäkseen konkreettisen tekemisen kautta, mutta alussa kyselin tarvittaessa neuvoa myös ohjaajaltani.

Harjoittelun eteneminen

Myötätuulessa pääsin mukaan moniin erilaisiin asioihin. Pääsin mukaan hanketoimintaan kahden eri hankkeen osalta. Näitä olivat Älyllä aktiiviseksi -hanke sekä KorpiKainuu goes Digi  -hanke. Älyllä aktiiviseksi -hankkeen parissa työskentelin hanketyöntekijän kanssa. Ohjasimme korkeakouluopiskelijoille liikkuvan tutortunnin kerran viikossa, minkä vuoksi pääsin kartuttamaan ohjaajakokemustani. KorpiKainuu goes Digi -hankkeessa pääsin osallistumaan Suomussalmen iWall -seinän avajaisten toteutukseen ja vastasin tapahtumapäivän oheisohjelmasta. Osallistuin myös työpajaan, jossa ideoitiin hankkeen seuraavaa vaihetta.  

Asiakaspalvelu toteutui Myötätuulessa suurimmaksi osaksi Internetin välityksellä Facebookissa tai sähköpostilla. Sähköpostiin tuli erilaisia tiedusteluja ja tarjouspyyntöjä, joihin vastasin. Asiakaspalvelu oli osa jokapäiväisiä työtehtäviäni, mikä sai minut pohtimaan sen suurta roolia palvelualoilla. Lisää tästä heränneitä ajatuksiani pääset lukemaan klikkaamalla TÄTÄ linkkiä. Ryhmäliikuntatuntien ohjausten koordinointi oli osa työtehtäviäni. Olin siis vastuussa siitä, että jokaisella tunnilla oli ohjaaja, menin sinne itse ohjaamaan tai peruin tunnin.  Näin vältyttiin tilanteilta, joissa asiakkaat olivat paikalla, mutta ohjaaja puuttui. Koordinoin myös Myötätuulen tarjoamia digisynttäreitä, joissa ohjaajan rooli oli neuvoa, miten pelit älysalissa toimivat ja huolehtia, että syntymäpäivät toteutuvat turvallisesti ilman vaaratilanteita. Digisynttäreiden ajan olin tavoitettavissa, tukena ja apuna, yllättävissä tilanteissa. Tämä oli osa opiskelijoiden ohjausta ja sen avulla varmistettiin, että opiskelijat tulevat myös uudelleen ohjaamaan digisynttäreitä.

Erilaisten asikasryhmien ohjaaminen kuului myös työtehtäviini sekä reagointi esimerkiksi sairastapauksiin. Asiakasryhmät koostuivat työikäisistä, lapsista ja nuorista sekä iäkkäistä. Yksi esimerkki ohjauksistani oli Suomussalmella Ristiin Rastiin -hankkeelle toteutunut 3-5-vuotiaiden satujumppa. Toimin myös apuohjaajana freegym -aiheisille tunneille, joita järjestimme kaksi eri ikäisille ryhmille. Molempiin lasten liikuntatunteihin tehtävänäni oli kirjata ilmoittautuneet sekä heidän yhteystietonsa, jotta ryhmäkoot pysyivät ohjaajaresursseja vastaavina. Freegymin toteutuminen edellytti minulta myös pienten liikkuvien osien hallintaa, joita olivat tuntisuunnitelman tarkastaminen, tarvittavien välineiden pakkaaminen yhteistyössä opiskelijan kanssa sekä auton varaaminen. Freegymistä pääset lukemaan lisää klikkaamalla  TÄSTÄ.

Oppimiskokemukseni 

Myötätuuli oli harjoittelupaikkana työelämän vaatimuksia vastaava, minkä ansiosta saavutin asettamani tavoitteet. Pystyin hyödyntämään aikaisemmin opittua asiakaspalvelu- sekä ohjaajakokemustani harjoittelussa. Myötätuuli tarjosi yrittäjämäisen harjoittelukokemuksen, missä sain oikeasti vastuuta. Pidin tästä ominaisuudesta harjoittelussa, sillä minulla on kokemusta harjoittelupaikoista, joissa ei tarjota työelämää vastaavia työtehtäviä. Koen, että opin paljon saadessani tehdä oikeita asioita peukaloiden pyörittelyn sijaan. Harjoittelu tarjosi myös mahdollisuuden etäpäiviin, mikä oli mielestäni erittäin hyvä ja tarpeellinen vaihtoehto. Myötätuulen toimistossa työskennellessä päivän aikana vastaan tuli usein hyvin erilaisisa asioita, mikä katkaisi suunnitellun tekemisen.

Annoin myös palautetta opiskelijoille heidän ohjauksistaan osana työtehtäviäni. Huomasin, että palautteen antaminen muille oli tärkeää myös oman oppimisen kannalta. Muiden tunteja seuraamalla opin erilaisia liikkeitä ja liikeyhdistelmiä sekä  näiden sovelluksia ja tuntirakenteita. Aluksi tuntui haasteelliselta antaa palautetta vertaisille toimiessani itsekin opiskelijana. Opin kuitenkin samalla, miten antaa rakentavaa palautetta, ja pystyin hyödyntämään havaintojani myös omassa ohjaamisessani.

Myötätuuli on yrittäjämäinen työympäristö, jossa ohjaajien poissaolot ja sairastapaukset vaikuttavat oleellisesti sen toimintaan ja muiden ohjaajien tai harjoittelijoiden kuormittumiseen. Sijaisen löytäminen ohjauksiin on haastavaa niin Myötätuulessa kuin työelämän muuttuvissa tilanteissa. Olisi hyvä, että opiskelija ottaisi vastuun tekemisestään alusta alkaen esimerkiksi etsimällä perumalleen tunnille ohjaajan itse. Näin se toimii myös työelämässä, sillä erityisesti yrittäjänä ohjauksien peruminen on liiketoiminnan kannalta epäedullista. Tämän takia verkostoituminen on tärkeää, mutta myös ymmärrys siitä, mitä kollegan auttaminen merkitsee. Työkenttä on vaativa, joten on oleellista myös tunnistaa käytössä olevat resurssit ja voimavarat.

Välillä jokaisen resurssit ovat tiukilla ja silloin on osattava joustaa ja valita tilanteen kannalta sopiva ratkaisu. Koulumaailmasta on vaikea löytää opiskelijaa, jolla ei olisi raporttia kesken tai jolla ei deadlainit painaisi päälle. Sama pätee työelämässä. Työelämässä kuitenkin joustavuus ja yhteistyö ovat tärkeitä ominaisuuksia, joita Myötätuulessa harjoitellaan. Opiskelijan täytyy osata sanoa ei, kun ei oikeasti pysty ottamaan lisää ohjauksia. On kuitenkin muistettava, että kieltäytyessä työtehtävästä, se kerryttää jonkun muun työtunteja. Haasteena tämä näyttäytyy silloin, kun kollegan viikkotyötunnit ovat jo täynnä muista työtehtävistä. Toisinaan viikkotyötuntini pysyivät ennalta sovitussa normaalissa viikkotyömäärässä (40h), mutta toisinaan tunteja kertyi yli 50. Välillä tämä kuormitti viikkoani merkittävästi, ja vaikutti yleiseen jaksamiseen. 

Kehityin harjoittelun aikana laajan kokonaisuuden hallinnassa sekä itseni johtamisessa työtehtävien kautta. Itsensä johtaminen on osa-alue, mitä mielestäni tulisi kehittää myös opinnoissa. Harjoitteluni Myötätuulessa sisälsi myös nopeaa reagointia erilaisiin tilanteisiin, kuten sairastapauksiin. Hanketoiminnasta minulla ei ollut  kokemusta, mutta nyt koen erittäin mahdollisena hanketöiden hakemisen valmistuttuani. Kehityin myös Myötätuulen palveluiden markkinoinnissa sosiaalista mediaa hyödyntäen, mikä oli yksi harjoittelutavoitteistani. Kyseisetä harjoittelutavoitteesta voit lukea lisää tämän linkin kautta.

Myötätuulessa omien havaintojeni perusteella kehittäisin selkeää työnjakoa harjoittelijoiden kesken. Työnjaon ollessa epäselvä, on haastavaa tietää, kuka hoitaa mitäkin asiaa ja miltä osin (kokonaan vai osittain). Tämä puolestaan johtaa helposti siihen, että useampi on saman asian kimpussa, mikä johtaa resurssien tehottomaan käyttöön. Selkeän työnjaon avulla resurssit saataisiin kohdennettua tehokkaasti vastaamaan tarpeita. Selkeä työnjako edesauttaa myös omien työtehtävien hoitamisesa vastuullisesti loppuun asti olettamatta, että joku muu on ehkä kuullut siitä ja hoitaa sen. Työtehtävien kuormittavuus jakautuu tasaisesti niin työnjaon kuin joustavuuden ansiosta.

Terveisin,

Laura

Harjoittelu Myötätuulessa

Hei arvoisat lukijat! 

cvkuva

Näppäimistön takana kirjottelloo Elisa, kolomannen vuojen liikunnanohjaajaopiskelija kolomen jiin Kajjjaanista.  

Suoritin ensimmäisen (orientoivan) harjoittelun (12 op.) Myötätuulessa syksyn 2017 aikana ja osan syventävästä harjoittelusta (6/18 op.) kevään 2018 aikana. Työtehtäviini kuului ryhmäliikunnan suunnittelu ja ohjaus, tapahtumien (Pyöräillen puukaupungissa päätöstapahtuma) ja työhyvinvointipäivien suunnittelu ja toteutus, asiakassähköposteihin vastaaminen ja yleinen asioiden koordinointi minulle suunnatuissa tehtävissä (esim. yhteydenotot asiakkaisiin, korvaavan ohjaajan löytäminen). Sain olla myös mukana aloittamassa yhteistyötä Lapin AMK:n opiskelijoiden kanssa yhteisiin projekteihin ja tapahtumiin liittyen. Harjoitteluni sisälsi itsenäistä työskentelyä, mutta en olisi selvinnyt kaikista haasteista yksin. Erityisen mukavaa harjoittelusta teki muut harjoittelutoverit, kiitos teille siitä! 🙂 On mahtavaa työskennellä ja ideoida yhdessä ja saada kannustavaa ja samalla kehittävää palautetta vertaiselta.  

Samaan aikaan harjoittelun kanssa suoritin opintojani ja työstin opinnäytetyötäni, minkä vuoksi suoritin harjoittelua pidemmällä aikavälillä kuin normaalisti. Harjoittelun suorittaminen yhtäaikaisesti opintojen kanssa ei ole aikataulullisesti ehkä se helpoin yhdistelmä, mutta ei myöskään mahdoton! ”Keräsin” harjoittelutunteja aina silloin, kun muulta koulutyöltäni ehdin. Vaikka toisinaan tilanne oli myös päinvastainen, tein koulutehtäviä silloin, kun harjoittelulta ehdin…     

Asetin harjoittelulle seuraavat tavoitteet: 

  • Osaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida itsenäisesti, vastuullisesti, joustavasti, asiantuntevasti ja asiakaslähtöisesti asiakasryhmien ohjaus- ja oppimistilanteita 
  • Kehityn ohjaajana toimimalla erilaisten asiakasryhmien parissa 
  • Opin tapahtuman suunnittelun ja järjestämisen käytänteitä organisoimalla ja järjestämällä tapahtuman yhdessä muiden tapahtumanjärjestäjien kanssa 
  • Osaan käyttää ja soveltaa monipuolisia, asiakkaille perustellen, heidän tarpeidensa mukaisesti soveltuvia eri ohjaus- ja opetusmenetelmiä 

Ennen harjoittelua ohjauskokemukseni pohjautui ainoastaan opintojaksojen aikana suoritettuihin ohjaustehtäviin, joten ensimmäiset ryhmäliikuntaohjaukset jännittivät melkoisesti. Ohjaaminen jännittää osin edelleen, mutta nykyään esimerkiksi tunnin sisällön soveltaminen ekstemporee ei tunnu niin suurelta haasteelta kuin harjoittelun alussa. Samoin tuntien sisällön suunnittelu on helpottunut alun jälkeen, kun liikepankki on kasvanut ja asiakasryhmät ovat tulleet tutuiksi.  

Ryhmäliikunnanohjauksen myötä olen oppinut huomioimaan asiakkaat yksilöllisesti heidän toimintakykynsä mukaan. Osaan huomioida asiakkaiden mielipiteet ohjauksen aikana soveltamalla tunnin sisältöä sekä kuuntelemalla toiveita tulevien tuntien sisällöistä. Olen myös oppinut ilmaisemaan oman mielipiteeni ja perustelemaan sen niin, että asiakas ymmärtää tarkoitusperäni esim. siitä, miksi ohjaus rakentuu tietyllä tavalla. 

Olen oppinut suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia työhyvinvointipäiviä ja osallistunut Pyöräillen puukaupungissa -hankkeen päätöstapahtuman toteutukseen, mikä oli minulle täysin uudenlainen oppimiskokemus. Olen tullut tietoiseksi siitä, millainen olen ohjaajana ja harjoittelijana/työntekijänä. Oppimani pohjalta pystyn kehittämään itseäni edelleen päivittäin.  

Jos haluat harjoittelujaksostasi joustavan ja arjen menoihin soveltuvan, työviikkojen sisällöistä ja pituudesta vaihtelevia, niin suosittelen suorittamaan esim. harjoittelun tai jonkin kursseista (opinnollistaminen!) Myötätuulessa!  

-Elisa-

Ylikunto – vai alipalautuminen? 

Usein kuulee puhuttavan tai lukee uutisista, kuinka taas joku huippu-urheilija on ajautunut ylikuntoon ja kilpailukausi on pilalla. Harvoin kuitenkaan puhutaan siitä, kuinka ylikunto voi iskeä samalla tavalla myös perus-Pirkkoon tai Matti Meikäläiseen, joka tekee tavallista toimistotyötä ja nollaa iltaisin työn aiheuttamaa stressiä kuntokeskusten ryhmäliikuntatunneilla tai rehkii lenkkipolulla kunnon kohentamiseksi. Mutta mitä ylikunto tarkalleen ottaen tarkoittaa? Tuleeko silloin liian kova kunto, eikä elimistö enää kestä? Vai tarkoittaako se ehkä sitä, että liikkuu liian paljon, eikä kunto enää kasva?

Ylikunto on terminä hieman harhaanjohtava, sillä siitä saa herkästi mielikuvan, että kunto olisi kasvanut liian kovaksi. Todellisuudessa ylikunnossa on kyse siitä, että fyysinen ja psyykkinen stressi sekä kuormitus ovat liian pitkään ylittäneet elimistön sietokyvyn ja rasituksesta palautuminen ei enää tapahdu normaalisti. Kuvaavampi termi on pikemminkin alipalautuminen kuin ylikunto. Toinen ylikuntoa muistuttava termi, ylirasitus, sekoittuu myös usein arkisessa puheenparressa ylikuntoon, vaikka kyse ei ole aivan samasta asiasta.  Ylirasitus tarkoittaa hetkellistä tilaa, jossa elimistön voimavarat on ylitetty liialla kuormituksella ja liian vähäisellä levolla sekä palautumisella. Ylikunnosta puhutaan vasta, kun ylirasitustila jatkuu pidempään ja kroonistuu.

Kuva 1. Alipalautuneena elimistön suorituskyky laskee.

 

Mistä alipalautuminen syntyy? Syitä on monia ja syyt ovat yleensä hyvin yksilöllisiä ja hankalasti yleistettävissä. Sen vuoksi on vaikeaa luetella yksityiskohtaisesti tekijöitä, jotka johtavat alipalautumistilan kehittymiseen. Yhteistä kaikille tapauksille on se, että kokonaisrasitus kasvaa liian suureksi lepoon nähden. Rasitusta on siis liikaa ja lepoa liian vähän. Kokonaisrasitukseen kuuluu fyysisen rasituksen lisäksi psyykkinen rasitus, johon keho reagoi samankaltaisella stressireaktiolla kuin kovaan fyysiseen harjoitteluun. Työuupumus tai burnout johtuu yleensä lähes yksinomaan psyykkisestä rasituksesta, mutta vaikutuksiltaan ja oireiltaan se on ylikunnon kanssa lähes samanlainen.

Elimistön kokonaiskuormituksen ja stressin sietokykyä voisi vertauskuvallisesti ajatella ämpärinä, jossa on pohjassa reikä. Ämpäriin kaadetaan stressiä ja kuormitusta eri lähteistä, ja pohjassa oleva reikä kuvastaa jokaisen yksilöllistä kykyä palautua stressistä ja kuormituksesta. Vaikka rasituksen sietokyky ja siitä palautuminen vaihtelevat ihmisestä toiseen, jossain vaiheessa jokaisella tulee vastaan raja, jolloin stressiä ja kuormitusta on liikaa ja ämpäri täyttyy ääriään myöten läikkyen lopulta yli. Kuormitusmäärä voi kasvaa pitkän aikavälin kuluessa hitaasti suuremmaksi ja koostua niin monesta lähteestä, ettei liiallista kuormitusta tule edes ajatelleeksi. Tällöin ylikuntoa epäiltäessä voi automaattinen reaktio olla ”mutta enhän minä edes liiku kovin paljon!”

Mistä voi tietää, että ylikunto on puhkeamassa tai mahdollisesti päässyt jo kehittymään? Lähtökohtaisesti jokainen ihminen on oman hyvinvointinsa paras asiantuntija, joten oman olon ja tuntemuksien tarkkaileminen sekä kehon antamien hälytysmerkkien kuunteleminen ovat parhaita keinoja pysyä kartalla kuormituksen tasosta. Joskus ylikunto pääsee kuitenkin yllättämään, kehittyen vähitellen kuukausien tai jopa vuosien ajan jatkuvan liiallisen kuormituksen myötä. Tällöin omassa olossa ei tapahdu missään vaiheessa dramaattisia muutoksia ja vaivan kehittymistä ei välttämättä huomaa lainkaan ennen elimistön suorituskyvyn romahtamista. Alla on lueteltuna yleisimpiä ylikunnon oireita, joista voi saada osviittaa oman tilanteensa selvittämiseen.

Fyysisiä oireita: 

  • Alentunut suorituskyky (kunto ei enää kasva, vaikka liikkuminen lisääntyisi)
  • Liikunta aiheuttaa inhoa
  • Sydämen sykkeen muutokset (kohonnut tai madaltunut leposyke) tai erilaiset rytmihäiriöt ja tykytykset
  • Kohonnut verenpaine
  • Uniongelmat (vaikeudet nukahtamisessa ja yölliset heräilyt)
  • Levottomuus ja vapina
  • Lisääntynyt hikoilu
  • Aistiyliherkkyys (melu, lämpö, kirkkaat valot jne.)
  • Ruokahalun muutokset (lisääntynyt tai vähentynyt ruokahalu)
  • Naisilla kuukautiskierron häiriöt
  • Lievä kuumeilu (esiintyy yleensä ylikunnon pitkittyessä)
  • Flunssat ja muut sairaudet yleistyvät vastustuskyvyn heiketessä

Psyykkisiä oireita:

  • Ahdistuneisuus
  • Hermostuneisuus ja ärtyisyys
  • Masennus
  • Oppimisvaikeudet
  • ”Aivosumu”

Oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, eivätkä kaikki saa kaikkia yllämainittuja oireita. Lyhytaikaisessa ylirasitustilassa oireet ovat kroonista ylirasitustilaa eli ylikuntotilaa lievempiä oireita ja helpottavat muutamien päivien tai viikon levolla. Ylikunnon oireet voivat sen sijaan olla erittäin hankalia ja jatkua pitkään, kuukausien tai jopa vuosien ajan. Ylikunnon diagnosointiin ei ole olemassa mitään yksittäistä menetelmää, testiä tai verikoetta, jolla varma tulos saadaan selville, vaan tunnistaminen tapahtuu lääkärin avustuksella poissulkemalla muut mahdolliset sairaudet.

Kuva 2. Muista levon merkitys! Liika rehkiminen voi johtaa kunnon romahtamiseen.

Urheilijoilla ylikunnon toteaminen on yleensä kuntourheilijaa helpompaa, koska oireet ja ylikunnon riski ovat tiedossa ja oireiden ilmetessä ylikuntoa osataan epäillä. Tavallisella kuntoilijalla oireet saattavat olla epämääräisiä ja apua ei osata hakea ajoissa. Oireiden kanssa sinnittely päivästä ja viikosta toiseen vaikeuttaa tilannetta, koska ylikuntotila pahenee ja samalla paranemisaika pitenee. Oireiden epämääräisyyden vuoksi lääkäri voi sivuuttaa ylikunnon oireet psyykkisenä oireiluna, homeesta johtuvana oireiluna tai naisilla vaihdevuosista johtuvina oireina. Ylikunto vaanii myös sairaudesta tai tapaturmasta kuntoutujaa, joka lähtee pidemmän liikkumattoman jakson jälkeen liikkumaan samalla intensiteetillä kuin ennen taukoa. Tällöin elimistö ajautuu helposti liian raskaan harjoittelun takia ylirasitustilaan. Kun tulokset eivät ota parantuakseen, kuntoilija lisää harjoittelun tehoa ja noidankehä krooniseen ylikuntoon on valmis.

Kuinka ylikuntoa voi hoitaa? Luonnollisesti paras ja tehokkain keino on ennaltaehkäisy. Kun oman kunnon tason tiedostaa, voi liian raskaat harjoitukset jättää väliin. Monipuolisesti liikkuminen ja riittävä lepopäivien määrä ennaltaehkäisevät myös ongelman syntymistä. Jos liikunnasta on joutunut pitämään pidemmän tauon, rasitusta tulisi lisätä aluksi hyvin varovasti ja vähitellen, kehoa kuunnellen. Kun ylikuntoon on jo päässyt ajautumaan, valitettavasti ainoa tehokas hoitokeino on lepo. Paljon liikkuvalle ja liikunnasta nautinnon saaville tämä voi olla kova kolaus. Kaikkea liikuntaa ei tietenkään tarvitse lopettaa, mutta paranemisvaiheessa liikkuminen olisi hyvä pitää erittäin kevyenä (esim. rauhallinen kävely) niin, että syke ei missään vaiheessa nouse korkealle. Vaikka kevyttä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ylläpitävää liikuntaa kannattaakin paranemisvaiheessa harrastaa, on silti muistettava levon ja palautumisen korostunut tarve ja kuulostella oloa tarkasti. Vaikeissa tapauksissa kannattaa kääntyä alan asiantuntijan eli urheilulääketieteen lääkärin puoleen, joka voi seurata tilanteen kehittymistä ja antaa käytännön ohjeita paranemisen edistämiseksi.

Kevyen ja rauhallisen fyysisen harjoittelun ja levon lisäksi ylikuntotilassa voi olla hyötyä erilaisten stressin- ja mielenhallintakeinojen harjoittelemisesta sekä rentoutusharjoituksista. Myös hetkellinen maisemanvaihdos voi tehdä hyvää, jos se on mahdollista toteuttaa ilman psyykkistä stressiä.

Kehon ollessa alipalautuneessa tilassa kaikkien ylimääräisten stressitekijöiden karsiminen on viisasta palautumisen ja paranemisen jouduttamiseksi. Psyykkisten stressitekijöiden minimoimisen lisäksi kannattaa pitää huolta laadukkaasta, monipuolisesta ja riittävästä ravitsemuksesta. Myös riittävä nesteytys sekä vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden saanti on tärkeää. Suojaravintoaineiden saannin voi monipuolisen ravinnon lisäksi varmistaa apteekista saatavien monivitamiinivalmisteiden avulla.

Kuva 3.

Kuva 3. Ylikuntotilassa liikunta voi tuntua inhottavalta ja vastenmieliseltä.

Nyrkkisääntönä ylikunnosta paranemiselle voidaan pitää, että toipuminen kestää yhtä kauan kuin ylikunnon kehittyminen on kestänyt. Pitkään liian kovaa liikkuneelle ja krooniseen ylikuntotilaan ajautuneelle se voi tarkoittaa sitä, että raskaammasta liikunnasta täytyy pitää kuukausien tai jopa vuoden tai parin vuoden tauko. Himokuntoilijalle tai urheilusta elämäniloa saavalle tämä voi kuulostaa lähes samalta kuin vankilatuomio, mutta ei kannata silti lannistua. Loppujen lopuksi ylikunto on kehon hyödyllinen ja tarpeellinen merkki siitä, että rasitusta on ollut voimavaroihin nähden yksinkertaisesti liikaa.

Ylikunnosta paraneminen on pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Samalla se on myös opettavainen kokemus, jonka aikana omaa elämäntyyliä joutuu pohdiskelemaan uudestaan ja tekemään tarvittavia muutoksia asenteissa, arvoissa ja toimintatavoissa. Jos on koko elämänsä tottunut painamaan kaasu pohjassa sekä töissä, harrastuksissa ja vapaa-ajalla, ylikunto on hyvä muistutus siitä, että välillä pitää painaa jarrua ja ottaa rennosti. Ihminen tarvitsee rasituksen vastapainoksi lepoa ja palautumista pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä.

-Matias

 

Lähteet:

http://gains.fi/ylikunto/

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00210

https://www.mehilainen.fi/uutinen/ylikunto-uhkaa-yltiopaista-liikkujaa

http://www.terveurheilija.fi/materiaalit/iltaseminaarienmateriaalit/getfile.php?file=328

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/20771/teljo.pdf?sequence=1

 

Harjoittelu Myötätuulessa – uhka vai mahdollisuus?

Alla on kuvattu muutamia asioita siitä, miksi harjoittelu Myötätuulessa on ollut minulle ainoastaan mahdollisuus.

Aikataulutus

Harjoittelu Myötätuulessa onnistuu samanaikaisesti muun lähiopetuksen kanssa. Työjärjestyksen mukaisesti harjoittelun voi sovittaa muihin opintoihin ja omiin harrastuksiin sopivaksi. Harjoittelu ei edellytä opiskelijalta läsnäoloa Myötätuulessa maanantaista perjantaihin klo 8-16, vaan harjoittelun aikataulu suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden ja opiskelijan tavoitteiden mukaisesti.

Monipuolisuus

Harjoitteluviikko sisältää useita erilaisia työ- ja oppimistehtäviä. Viikon aikana kohtaa erilaisia asiakkaita, joita ohjataan mitä erilaisimmissa ryhmäkokoonpanoissa. Ryhmäohjausten kautta saa kokemusta erilaisista liikuntamuodoista keppijumpasta sisäpyöräilyyn. Harjoitteluun kuuluu myös erilaiset Myötätuulen kautta suunniteltavat ja toteutettavat tyhy-päivät ja tapahtumat, joiden kautta oppii asioiden organisointia, johtamista ja hallintaa. Osallistuminen Myötätuulen toiminnan esittelyyn ja markkinointiin työelämäyhteistyöhön liittyvissä tilaisuuksissa (esim. kansainvälinen viikko) kuuluu myös osaksi harjoittelua.

 rock-1573068_960_720

Ohjauskokemus

Myötätuulen viikoittaisten jumpparyhmien asiakaskunta koostuu pääasiassa senioreista, mutta joukossa on myös muutama ryhmä, joissa asiakkaat ovat iältään 25-50-vuotiaita. Myötätuuli järjestää viikoittain myös lapsille ja nuorille suunnattua liikuntaa, joten ryhmäliikunnassa asiakkaiden ikähaitari  vaihtelee vauvasta vaariin. Myötätuulessa saa kattavan kuvan ryhmäliikunnan ohjauksesta ja pääsee ohjaamaan monipuolisesti erilaisia asiakasryhmiä. Erityisesti, jos opiskelijalla ei ole aiempaa ohjauskokemusta ryhmäliikunnasta eikä henkilökohtaisesta valmennuksesta, Myötätuuli tarjoaa matalan kynnyksen paikan uusille ohjaajille.

Tavoitteiden ja mielenkiinnonkohteiden huomioiminen

Harjoittelun aikana työ- ja oppimistehtävät jaetaan opiskelijoiden kesken niin, että jokainen opiskelija pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan niin suunnittelu kuin ohjaustehtävissä. Työtehtävät suunnataan opiskelijan tavoitteiden sekä mielenkiinnonkohteiden mukaan ja niitä peilataan opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmiin.

mug-2586266_960_720

Verkostoituminen

Myötätuulen kautta pääsee verkostoitumaan niin työelämän kuin muiden opiskelijoiden kanssa. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu uusiin ihmisiin, muihin harjoittelijoihin, koulun henkilökuntaan, yksityisasiakkaisiin ja firmoihin, joihin ei välttämättä tutustuisi harjoittelun ulkopuolella. Työelämään verkostoituminen tapahtuu ohjaajan oman persoonan välityksellä esimerkiksi ryhmäliikunnan ohjausten, tyhy-päivien ja tapahtumien yhteydessä.

Luottamus

Myötätuulessa luotetaan siihen, että jokainen hoitaa omat hommansa. Ohjaaja luottaa opiskelijaan ja siihen, että opiskelija vastaa oma-aloitteisesti ja itsenäisestä sovituista oppimistehtävistä.  

-Elisa-

Moikka!

Olen Matias Rahkola, 21-vuotias toisen vuoden liikkariopiskelija. Olen kotoisin Lapinlahdelta ja Kajaaniin päädyin ensimmäisen kerran armeijan vuoksi. Varusmiespalveluksen aikana päätin hakea opiskelemaan tänne liikunnanohjausta, ja pääsinkin sisään heti ensi yrittämällä. Koulun penkille tulin suoraan armeijan harmaista ja mukavaa on ollut. Vapaa-ajalla tykkään liikkua monipuolisesti vuodenaikojen mukaan lajeja vaihdellen. Viime vuosina ykköslajiksi on kuitenkin noussut frisbeegolf, jota pelailen keväästä kesän yli aina syksyyn asti, niin pitkälle kuin kelit sallivat.   

kuva1Tällä hetkellä suoritan ensimmäistä eli orientoivaa työharjoittelujaksoa täällä Myötätuulessa. Työtehtäviini sisältyy erilaisten ryhmien ohjausta ja ohjausten suunnittelemista, Myötätuulen palveluiden markkinointia ja tuotteistamista sekä toiminnan suunnittelua ja koordinointia. Haasteen harjoittelun toteuttamiselle luo se, että ajauduin viime kesänä ylikuntoon ja siitä paraneminen on vielä kesken. Liiallista rasitusta ja liikkumista tulisi siis tällä hetkellä välttää, joten ohjauksia ja muita työtehtäviä täytyy suunnitella omat tämän hetken rajoitukset huomioon ottaen. Tästä aiheesta tulen kirjoittamaan tänne blogiin vielä erillisen artikkelin, jossa kerron ylikunnosta tarkemmin, joten pysyhän kuulolla! 

Tavoitteitani harjoittelun suhteen ovat ohjauskokemuksen kartuttaminen, yksilöllisen ja ryhmän tarpeisiin perustuvan ohjaamisen opetteleminen sekä tuotteistamisen ja markkinoinnin harjoitteleminen. 

Valitsin harjoittelupaikaksi Myötätuulen, koska täällä harjoittelua voi helposti räätälöidä oman näköiseksi omien mielenkiinnon kohteiden ja tavoitteiden mukaan. Odotan harjoittelulta Myötätuulessa mielenkiintoisia tehtäviä ja uuden oppimista tekemisen ja kokeilemisen kautta.  

Mukavaa kevään odotusta! 🙂 

Terveisin Matias

Lasten motoriset taidot kehittyy leikkiessä – Pelmis

Hei taas ja mukavaa tiistaita!

Myötätuuleen opinnollistamisen myötä olen saanut ohjata kaiken muun ohessa myös Pelmis –nimistä lasten liikuntatuokiota viikoittain. Pelmis on suunnattu 0-6 vuotiaille lapsille, ja heidän vanhemmilleen/läheisille. Ideana on, että lapset liikkuvat vanhempien kanssa yhdessä ja opettelevat motorisia perustaitoja heidän avustuksellaan.

qq
Jotta Pelmis olisi joka kerta yhtä kiinnostava ja elämyksellinen päätetään tunnille aina jokin kantava teema, jota yritetään tuoda esille sekä ohjaamisessa, että vanhempien käyttäytymisessä. Pelmiksessä on aina yhteiset ja ohjatut alku- ja loppuleikit. Suurimman osan ajasta vanhemmat ja lapset saavat temmeltää vapaasti voimistelutilassa, sekä kierrellä teemaan liittyviä liikunnallisia tai älyllisiä rasteja. Yleensä Pelmiksessä soi taustalla lasten musiikki. Lopussa jaetaan tarrat Pelmis-kortteihin, jotka lapset ovat saaneet ohjaajilta.

Leikkituokiot ovat suunniteltu paitsi hauskoiksi perheen yhteisiksi aktiviteeteiksi, myös tukemaan lapsen motoristen perustaitojen kehitystä. Lasten motorisilla perustaidoilla tarkoitetaan jokapäiväistä liikkumiskykyä, kuten esimerkiksi kääntyminen, kieriminen, hyppääminen, heittäminen, lyöminen ja potkaiseminen. Näiden perustaitojen opettelu on luonnollisinta leikin lomassa.

Motoriset perustaidot luokitellaan käyttötarkoituksensa mukaan karkeasti kolmeen ryhmään; käsittelytaidot (esim. vieritys, työntö, heitto), liikkumistaidot (esim. ryömiminen, konttaaminen, kävely, juoksu) ja tasapainotaidot (esim. yhdellä jalalla seisominen). Taitojen oppimiset etenevät ikäkausittain, suurin osa sijoittuen päiväkoti-ikään.
uu

Pelmis hyvä paikka harjoitella näitä perustaitoja, sekä innostaa lasta liikunnan pariin. Käytössä ovat kaikki telinevoimistelun perusvälineet, sekä runsaat määrät patjoja, palloja ja mailoja. Tämän lisäksi rasteilla haastetaan lasta kokeilemaan mm. kuperkeikkoja tai yhden jalan hyppyjä leikin varjolla. Saattaapas ohjaajilla olla joskus mukana myös erikoisempia liikuntavälineitä, kuten vaikka KAMKin oma pomppulinna!

Pelmis järjestetään joka maanantai Kajaanihallin telinevoimistelutilassa klo 10:00-11:00. Mukaan tarvitset vain juomapullon ja päälle joustavat vaatteet. Pelmiksessä ollaan joko paljasvarpain, tai sisätossut jalassa. Hinta 4€/perhe, maksu kerätään joka kerta käteisenä paikan päällä. Pelmikseen ei tarvitse ilmoittautua.

Tervetuloa tutustumaan! 🙂

– Kaisa R.

 

Lähteet:

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/125435/Laine_Siiri.pdf?sequence=2&isAllowed=y