Lihashuollon merkitys iän myötä

Lihashuolto, se usein puhuttu asia, josta yleensä nipistetään ajan tai motivaation puutteessa. Miksi se kannattaa kuitenkin ottaa vakavasti ja sisällyttää osaksi säännöllistä harjoittelua?

Lihashuolto on paljon muutakin kuin pelkkää venyttelyä. Lihashuolto on toimintaa, joka edistää fyysistä ja henkistä toimintaa. Venyttelyn lisäksi lihashuolto sisältää mm. liikkuvuusharjoittelua, huolellisia alku- ja loppuverryttelyjä, sopivia liikuntavarusteita sekä riittävän levon ja ravinnon saantia.

Lihasten toimintakyky on parhaimmillaan 20-30-vuoden iässä, jonka jälkeen lihasmassa alkaa vähentymään. Merkittävä lihasmassan väheneminen alkaa reilu 50-vuoden iässä. Liikkuminen ei ole silloin enää yhtä ketterää kuin nuoruusiässä ja lattialta ei välttämättä nousta yhtä nopeasti kuin ennen. Hitaantuneet liikkeet johtuvat siitä, ettei elimistö pysty  korjaamaan itseään yhtä nopeasti kuin nuoruusvuosina. Tämän vuoksi harjoittelussa on erityisen tärkeää keskittyä huolelliseen alku- ja loppuverryttelyyn. Ennen varsinaista liikuntasuoritusta on hyvä valmistaa keho huolellisesti liikuntasuoritusta varten lämmittämällä kehon lihaksia esim. kevyellä sykkeennosto harjoittelulla ja lyhyillä pumppaavilla venytyksillä. Harjoittelun päätteeksi on suositeltavaa tehdä hieman pidempikestoisia noin 20-30 sekunnin venytysliikkeitä harjoittelussa mukana olleille lihasryhmille.

Liikkuvuus, tasapaino ja ketteryys

Naisilla lihasvoiman heikkenemisvauhti kiihtyy entisestään 60-vuoden tienoilla. Miesten testosteronitasot laskevat reilu 75-vuoden iässä, jolloin myös miesten lihasvoiman heikkeneminen on huomattavampaa. Tasapainon säilyttämiseksi ja nivelien liikeratojen kunnossapidon vuoksi liikkuvuusharjoittelun merkitys korostuu 60-80-vuoden iässä.

UKK-instituutin laatimassa viikoittaisessa terveysliikuntasuosituksessa on korostettu yli 65-vuotiaiden lihashuollon tärkeyttä. Liikuntasuosituksien mukaan yli 65-vuotiaiden tulisi kehittää lihashuoltoa vähintään pari kertaa viikossa. Erilaiset liikkuvuus-, tasapaino-, ja ketteryysharjoittelut ylläpitävät nivelien toimintaa sekä vahvistaa reaktiokykyä ja tasapainon säilymistä, jolloin kaatumisten ja vammojen riski pienenee.

Monet erilaiset jumpat vahvistavat näitä kolmea osa-aluetta samanaikaisesti, mutta niitä on hyvä tehdä myös omana harjoituksenaan. Tasapainoa voidaan harjoittaa esim. tasapainoharjoituksilla ja liikkumalla erilaisissa maastoissa. Venyttely ja jooga parantavat liikkuvuutta nivelien ympärillä. Se parantaa myös ryhtiä ja verenkiertoa sekä vähentää lihaskireyksiä. Paljon istuvan henkilön kannattaa panostaa esim. lonkan koukistajien, takareisien sekä rintalihaksien venyttelyyn, sillä ne lihakset ovat usein koetuksella paljon istuttaessa.

Henkinen hyvinvointi osana lihashuoltoa

Kuten alussa mainitsin, henkinen hyvinvointi ja palautuminen ovat myös osa lihashuoltoa. Sopivat kengät liikkuessa pienentävät vammojen syntyä ja auttavat jaksamaan paremmin. Ikääntymistä voi myös hidastaa vähentämällä stressiä ja syömällä terveellisesti. Ravintorikkaasta ruosta ihminen saa tärkeät vitamiinit ja hivenaineet, jotka auttavat luuston ja lihaksiston toimintakyvyn ylläpidossa. Muun muassa magnesium parantaa fyysistä suorituskykyä ja parantaa unenlaatua, jonka myötä se voi auttaa myös stressin lievityksessä. Magnesiumin lähteitä ovat mm. erilaiset kokoviljatuotteet, pähkinät ja banaani. Riittävä D-vitamiinin saanti auttaa pitämään ikääntyvien luuston kunnossa ja täten ehkäisemään kaatumisen riskiä. D-vitamiinia saa mm. kalasta ja maitotuotteista.

Lihashuollolla on siis paljon positiivisia vaikutuksia toimintakyvyn ylläpidossa. Se auttaa myös jaksamaan ja parantaa vireystilaa. Viimeistään nyt on hyvä aika sisällyttää lihashuolto osaksi viikoittaista toimintaa. Jo pienillä askelilla voi saada suurta aikaan. 😊

-Omu-

Lähteet:

http://www.terve.fi/liikuntavammat/lihashuolto-avain-kehittymiseen

http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka/liikuntapiirakka_yli_65-vuotiaille

http://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/

Ylikunto – vai alipalautuminen? 

Usein kuulee puhuttavan tai lukee uutisista, kuinka taas joku huippu-urheilija on ajautunut ylikuntoon ja kilpailukausi on pilalla. Harvoin kuitenkaan puhutaan siitä, kuinka ylikunto voi iskeä samalla tavalla myös perus-Pirkkoon tai Matti Meikäläiseen, joka tekee tavallista toimistotyötä ja nollaa iltaisin työn aiheuttamaa stressiä kuntokeskusten ryhmäliikuntatunneilla tai rehkii lenkkipolulla kunnon kohentamiseksi. Mutta mitä ylikunto tarkalleen ottaen tarkoittaa? Tuleeko silloin liian kova kunto, eikä elimistö enää kestä? Vai tarkoittaako se ehkä sitä, että liikkuu liian paljon, eikä kunto enää kasva?

Ylikunto on terminä hieman harhaanjohtava, sillä siitä saa herkästi mielikuvan, että kunto olisi kasvanut liian kovaksi. Todellisuudessa ylikunnossa on kyse siitä, että fyysinen ja psyykkinen stressi sekä kuormitus ovat liian pitkään ylittäneet elimistön sietokyvyn ja rasituksesta palautuminen ei enää tapahdu normaalisti. Kuvaavampi termi on pikemminkin alipalautuminen kuin ylikunto. Toinen ylikuntoa muistuttava termi, ylirasitus, sekoittuu myös usein arkisessa puheenparressa ylikuntoon, vaikka kyse ei ole aivan samasta asiasta.  Ylirasitus tarkoittaa hetkellistä tilaa, jossa elimistön voimavarat on ylitetty liialla kuormituksella ja liian vähäisellä levolla sekä palautumisella. Ylikunnosta puhutaan vasta, kun ylirasitustila jatkuu pidempään ja kroonistuu.

Kuva 1. Alipalautuneena elimistön suorituskyky laskee.

 

Mistä alipalautuminen syntyy? Syitä on monia ja syyt ovat yleensä hyvin yksilöllisiä ja hankalasti yleistettävissä. Sen vuoksi on vaikeaa luetella yksityiskohtaisesti tekijöitä, jotka johtavat alipalautumistilan kehittymiseen. Yhteistä kaikille tapauksille on se, että kokonaisrasitus kasvaa liian suureksi lepoon nähden. Rasitusta on siis liikaa ja lepoa liian vähän. Kokonaisrasitukseen kuuluu fyysisen rasituksen lisäksi psyykkinen rasitus, johon keho reagoi samankaltaisella stressireaktiolla kuin kovaan fyysiseen harjoitteluun. Työuupumus tai burnout johtuu yleensä lähes yksinomaan psyykkisestä rasituksesta, mutta vaikutuksiltaan ja oireiltaan se on ylikunnon kanssa lähes samanlainen.

Elimistön kokonaiskuormituksen ja stressin sietokykyä voisi vertauskuvallisesti ajatella ämpärinä, jossa on pohjassa reikä. Ämpäriin kaadetaan stressiä ja kuormitusta eri lähteistä, ja pohjassa oleva reikä kuvastaa jokaisen yksilöllistä kykyä palautua stressistä ja kuormituksesta. Vaikka rasituksen sietokyky ja siitä palautuminen vaihtelevat ihmisestä toiseen, jossain vaiheessa jokaisella tulee vastaan raja, jolloin stressiä ja kuormitusta on liikaa ja ämpäri täyttyy ääriään myöten läikkyen lopulta yli. Kuormitusmäärä voi kasvaa pitkän aikavälin kuluessa hitaasti suuremmaksi ja koostua niin monesta lähteestä, ettei liiallista kuormitusta tule edes ajatelleeksi. Tällöin ylikuntoa epäiltäessä voi automaattinen reaktio olla ”mutta enhän minä edes liiku kovin paljon!”

Mistä voi tietää, että ylikunto on puhkeamassa tai mahdollisesti päässyt jo kehittymään? Lähtökohtaisesti jokainen ihminen on oman hyvinvointinsa paras asiantuntija, joten oman olon ja tuntemuksien tarkkaileminen sekä kehon antamien hälytysmerkkien kuunteleminen ovat parhaita keinoja pysyä kartalla kuormituksen tasosta. Joskus ylikunto pääsee kuitenkin yllättämään, kehittyen vähitellen kuukausien tai jopa vuosien ajan jatkuvan liiallisen kuormituksen myötä. Tällöin omassa olossa ei tapahdu missään vaiheessa dramaattisia muutoksia ja vaivan kehittymistä ei välttämättä huomaa lainkaan ennen elimistön suorituskyvyn romahtamista. Alla on lueteltuna yleisimpiä ylikunnon oireita, joista voi saada osviittaa oman tilanteensa selvittämiseen.

Fyysisiä oireita: 

  • Alentunut suorituskyky (kunto ei enää kasva, vaikka liikkuminen lisääntyisi)
  • Liikunta aiheuttaa inhoa
  • Sydämen sykkeen muutokset (kohonnut tai madaltunut leposyke) tai erilaiset rytmihäiriöt ja tykytykset
  • Kohonnut verenpaine
  • Uniongelmat (vaikeudet nukahtamisessa ja yölliset heräilyt)
  • Levottomuus ja vapina
  • Lisääntynyt hikoilu
  • Aistiyliherkkyys (melu, lämpö, kirkkaat valot jne.)
  • Ruokahalun muutokset (lisääntynyt tai vähentynyt ruokahalu)
  • Naisilla kuukautiskierron häiriöt
  • Lievä kuumeilu (esiintyy yleensä ylikunnon pitkittyessä)
  • Flunssat ja muut sairaudet yleistyvät vastustuskyvyn heiketessä

Psyykkisiä oireita:

  • Ahdistuneisuus
  • Hermostuneisuus ja ärtyisyys
  • Masennus
  • Oppimisvaikeudet
  • ”Aivosumu”

Oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, eivätkä kaikki saa kaikkia yllämainittuja oireita. Lyhytaikaisessa ylirasitustilassa oireet ovat kroonista ylirasitustilaa eli ylikuntotilaa lievempiä oireita ja helpottavat muutamien päivien tai viikon levolla. Ylikunnon oireet voivat sen sijaan olla erittäin hankalia ja jatkua pitkään, kuukausien tai jopa vuosien ajan. Ylikunnon diagnosointiin ei ole olemassa mitään yksittäistä menetelmää, testiä tai verikoetta, jolla varma tulos saadaan selville, vaan tunnistaminen tapahtuu lääkärin avustuksella poissulkemalla muut mahdolliset sairaudet.

Kuva 2. Muista levon merkitys! Liika rehkiminen voi johtaa kunnon romahtamiseen.

Urheilijoilla ylikunnon toteaminen on yleensä kuntourheilijaa helpompaa, koska oireet ja ylikunnon riski ovat tiedossa ja oireiden ilmetessä ylikuntoa osataan epäillä. Tavallisella kuntoilijalla oireet saattavat olla epämääräisiä ja apua ei osata hakea ajoissa. Oireiden kanssa sinnittely päivästä ja viikosta toiseen vaikeuttaa tilannetta, koska ylikuntotila pahenee ja samalla paranemisaika pitenee. Oireiden epämääräisyyden vuoksi lääkäri voi sivuuttaa ylikunnon oireet psyykkisenä oireiluna, homeesta johtuvana oireiluna tai naisilla vaihdevuosista johtuvina oireina. Ylikunto vaanii myös sairaudesta tai tapaturmasta kuntoutujaa, joka lähtee pidemmän liikkumattoman jakson jälkeen liikkumaan samalla intensiteetillä kuin ennen taukoa. Tällöin elimistö ajautuu helposti liian raskaan harjoittelun takia ylirasitustilaan. Kun tulokset eivät ota parantuakseen, kuntoilija lisää harjoittelun tehoa ja noidankehä krooniseen ylikuntoon on valmis.

Kuinka ylikuntoa voi hoitaa? Luonnollisesti paras ja tehokkain keino on ennaltaehkäisy. Kun oman kunnon tason tiedostaa, voi liian raskaat harjoitukset jättää väliin. Monipuolisesti liikkuminen ja riittävä lepopäivien määrä ennaltaehkäisevät myös ongelman syntymistä. Jos liikunnasta on joutunut pitämään pidemmän tauon, rasitusta tulisi lisätä aluksi hyvin varovasti ja vähitellen, kehoa kuunnellen. Kun ylikuntoon on jo päässyt ajautumaan, valitettavasti ainoa tehokas hoitokeino on lepo. Paljon liikkuvalle ja liikunnasta nautinnon saaville tämä voi olla kova kolaus. Kaikkea liikuntaa ei tietenkään tarvitse lopettaa, mutta paranemisvaiheessa liikkuminen olisi hyvä pitää erittäin kevyenä (esim. rauhallinen kävely) niin, että syke ei missään vaiheessa nouse korkealle. Vaikka kevyttä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ylläpitävää liikuntaa kannattaakin paranemisvaiheessa harrastaa, on silti muistettava levon ja palautumisen korostunut tarve ja kuulostella oloa tarkasti. Vaikeissa tapauksissa kannattaa kääntyä alan asiantuntijan eli urheilulääketieteen lääkärin puoleen, joka voi seurata tilanteen kehittymistä ja antaa käytännön ohjeita paranemisen edistämiseksi.

Kevyen ja rauhallisen fyysisen harjoittelun ja levon lisäksi ylikuntotilassa voi olla hyötyä erilaisten stressin- ja mielenhallintakeinojen harjoittelemisesta sekä rentoutusharjoituksista. Myös hetkellinen maisemanvaihdos voi tehdä hyvää, jos se on mahdollista toteuttaa ilman psyykkistä stressiä.

Kehon ollessa alipalautuneessa tilassa kaikkien ylimääräisten stressitekijöiden karsiminen on viisasta palautumisen ja paranemisen jouduttamiseksi. Psyykkisten stressitekijöiden minimoimisen lisäksi kannattaa pitää huolta laadukkaasta, monipuolisesta ja riittävästä ravitsemuksesta. Myös riittävä nesteytys sekä vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden saanti on tärkeää. Suojaravintoaineiden saannin voi monipuolisen ravinnon lisäksi varmistaa apteekista saatavien monivitamiinivalmisteiden avulla.

Kuva 3.

Kuva 3. Ylikuntotilassa liikunta voi tuntua inhottavalta ja vastenmieliseltä.

Nyrkkisääntönä ylikunnosta paranemiselle voidaan pitää, että toipuminen kestää yhtä kauan kuin ylikunnon kehittyminen on kestänyt. Pitkään liian kovaa liikkuneelle ja krooniseen ylikuntotilaan ajautuneelle se voi tarkoittaa sitä, että raskaammasta liikunnasta täytyy pitää kuukausien tai jopa vuoden tai parin vuoden tauko. Himokuntoilijalle tai urheilusta elämäniloa saavalle tämä voi kuulostaa lähes samalta kuin vankilatuomio, mutta ei kannata silti lannistua. Loppujen lopuksi ylikunto on kehon hyödyllinen ja tarpeellinen merkki siitä, että rasitusta on ollut voimavaroihin nähden yksinkertaisesti liikaa.

Ylikunnosta paraneminen on pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Samalla se on myös opettavainen kokemus, jonka aikana omaa elämäntyyliä joutuu pohdiskelemaan uudestaan ja tekemään tarvittavia muutoksia asenteissa, arvoissa ja toimintatavoissa. Jos on koko elämänsä tottunut painamaan kaasu pohjassa sekä töissä, harrastuksissa ja vapaa-ajalla, ylikunto on hyvä muistutus siitä, että välillä pitää painaa jarrua ja ottaa rennosti. Ihminen tarvitsee rasituksen vastapainoksi lepoa ja palautumista pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä.

-Matias

 

Lähteet:

http://gains.fi/ylikunto/

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00210

https://www.mehilainen.fi/uutinen/ylikunto-uhkaa-yltiopaista-liikkujaa

http://www.terveurheilija.fi/materiaalit/iltaseminaarienmateriaalit/getfile.php?file=328

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/20771/teljo.pdf?sequence=1

 

Harjoittelu Myötätuulessa – uhka vai mahdollisuus?

Alla on kuvattu muutamia asioita siitä, miksi harjoittelu Myötätuulessa on ollut minulle ainoastaan mahdollisuus.

Aikataulutus

Harjoittelu Myötätuulessa onnistuu samanaikaisesti muun lähiopetuksen kanssa. Työjärjestyksen mukaisesti harjoittelun voi sovittaa muihin opintoihin ja omiin harrastuksiin sopivaksi. Harjoittelu ei edellytä opiskelijalta läsnäoloa Myötätuulessa maanantaista perjantaihin klo 8-16, vaan harjoittelun aikataulu suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden ja opiskelijan tavoitteiden mukaisesti.

Monipuolisuus

Harjoitteluviikko sisältää useita erilaisia työ- ja oppimistehtäviä. Viikon aikana kohtaa erilaisia asiakkaita, joita ohjataan mitä erilaisimmissa ryhmäkokoonpanoissa. Ryhmäohjausten kautta saa kokemusta erilaisista liikuntamuodoista keppijumpasta sisäpyöräilyyn. Harjoitteluun kuuluu myös erilaiset Myötätuulen kautta suunniteltavat ja toteutettavat tyhy-päivät ja tapahtumat, joiden kautta oppii asioiden organisointia, johtamista ja hallintaa. Osallistuminen Myötätuulen toiminnan esittelyyn ja markkinointiin työelämäyhteistyöhön liittyvissä tilaisuuksissa (esim. kansainvälinen viikko) kuuluu myös osaksi harjoittelua.

 rock-1573068_960_720

Ohjauskokemus

Myötätuulen viikoittaisten jumpparyhmien asiakaskunta koostuu pääasiassa senioreista, mutta joukossa on myös muutama ryhmä, joissa asiakkaat ovat iältään 25-50-vuotiaita. Myötätuuli järjestää viikoittain myös lapsille ja nuorille suunnattua liikuntaa, joten ryhmäliikunnassa asiakkaiden ikähaitari  vaihtelee vauvasta vaariin. Myötätuulessa saa kattavan kuvan ryhmäliikunnan ohjauksesta ja pääsee ohjaamaan monipuolisesti erilaisia asiakasryhmiä. Erityisesti, jos opiskelijalla ei ole aiempaa ohjauskokemusta ryhmäliikunnasta eikä henkilökohtaisesta valmennuksesta, Myötätuuli tarjoaa matalan kynnyksen paikan uusille ohjaajille.

Tavoitteiden ja mielenkiinnonkohteiden huomioiminen

Harjoittelun aikana työ- ja oppimistehtävät jaetaan opiskelijoiden kesken niin, että jokainen opiskelija pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan niin suunnittelu kuin ohjaustehtävissä. Työtehtävät suunnataan opiskelijan tavoitteiden sekä mielenkiinnonkohteiden mukaan ja niitä peilataan opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmiin.

mug-2586266_960_720

Verkostoituminen

Myötätuulen kautta pääsee verkostoitumaan niin työelämän kuin muiden opiskelijoiden kanssa. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu uusiin ihmisiin, muihin harjoittelijoihin, koulun henkilökuntaan, yksityisasiakkaisiin ja firmoihin, joihin ei välttämättä tutustuisi harjoittelun ulkopuolella. Työelämään verkostoituminen tapahtuu ohjaajan oman persoonan välityksellä esimerkiksi ryhmäliikunnan ohjausten, tyhy-päivien ja tapahtumien yhteydessä.

Luottamus

Myötätuulessa luotetaan siihen, että jokainen hoitaa omat hommansa. Ohjaaja luottaa opiskelijaan ja siihen, että opiskelija vastaa oma-aloitteisesti ja itsenäisestä sovituista oppimistehtävistä.  

-Elisa-

Moikka!

Olen Matias Rahkola, 21-vuotias toisen vuoden liikkariopiskelija. Olen kotoisin Lapinlahdelta ja Kajaaniin päädyin ensimmäisen kerran armeijan vuoksi. Varusmiespalveluksen aikana päätin hakea opiskelemaan tänne liikunnanohjausta, ja pääsinkin sisään heti ensi yrittämällä. Koulun penkille tulin suoraan armeijan harmaista ja mukavaa on ollut. Vapaa-ajalla tykkään liikkua monipuolisesti vuodenaikojen mukaan lajeja vaihdellen. Viime vuosina ykköslajiksi on kuitenkin noussut frisbeegolf, jota pelailen keväästä kesän yli aina syksyyn asti, niin pitkälle kuin kelit sallivat.   

kuva1Tällä hetkellä suoritan ensimmäistä eli orientoivaa työharjoittelujaksoa täällä Myötätuulessa. Työtehtäviini sisältyy erilaisten ryhmien ohjausta ja ohjausten suunnittelemista, Myötätuulen palveluiden markkinointia ja tuotteistamista sekä toiminnan suunnittelua ja koordinointia. Haasteen harjoittelun toteuttamiselle luo se, että ajauduin viime kesänä ylikuntoon ja siitä paraneminen on vielä kesken. Liiallista rasitusta ja liikkumista tulisi siis tällä hetkellä välttää, joten ohjauksia ja muita työtehtäviä täytyy suunnitella omat tämän hetken rajoitukset huomioon ottaen. Tästä aiheesta tulen kirjoittamaan tänne blogiin vielä erillisen artikkelin, jossa kerron ylikunnosta tarkemmin, joten pysyhän kuulolla! 

Tavoitteitani harjoittelun suhteen ovat ohjauskokemuksen kartuttaminen, yksilöllisen ja ryhmän tarpeisiin perustuvan ohjaamisen opetteleminen sekä tuotteistamisen ja markkinoinnin harjoitteleminen. 

Valitsin harjoittelupaikaksi Myötätuulen, koska täällä harjoittelua voi helposti räätälöidä oman näköiseksi omien mielenkiinnon kohteiden ja tavoitteiden mukaan. Odotan harjoittelulta Myötätuulessa mielenkiintoisia tehtäviä ja uuden oppimista tekemisen ja kokeilemisen kautta.  

Mukavaa kevään odotusta! 🙂 

Terveisin Matias

Vuosi vaihtuu – niin myös toimijat

Meillä opinnot alkavat pian tulla päätökseensä ja sen vuoksi myös yrittäjyyspolkumme KAMK Sportsilla loppuu. Vaikka ehdimmekin pyörittää toimintaa vasta reilun vuoden, olemme todella iloisia kaikesta siitä, mitä se on meille antanut. Olemme kiitollisia siitä, että olemme päässeet kehittämään korkeakoululiikuntaa kampuksellamme ja sitä kautta tavanneet myös paljon opiskelijoita eri aloilta. Näitä kokemuksia ei olisi muualta saanut!

KAMK Sports on antanut meille hyvät lähtökohdat yrittäjyyteen ja olemmekin päättäneet jatkaa töitä sen parissa myös jatkossa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittäminen on ollut mielenkiintoista ja sen vuoksi haluamme jatkaa samankaltaisen työn parissa tulevaisuudessakin. Uusi yrityksemme Fii Wellbeing keskittyy työhyvinvoinnin kehittämiseen. Jos haluat seurata meidän yrittäjyyspolkuamme myös jatkossa, tsekkaa yrityksemme Instagram nimellä @fiiwellbeing. Vuoden vaihteen jälkeen löydät meidät myös osoitteesta http://www.fiiwellbeing.com.

Meidän siirtyessä siis uusien haasteiden pariin, KAMK Sportsin toiminta siirtyy seuraavien NY-opiskelijoiden harteille.  Lue uusien yrittäjien esittely alta.

Kiitos,

Tanja ja Ronja

_MG_6997

 

Heippa! Täällä kirjoittelevat Petra ja Anni. Olemme ensimmäisen vuosikurssin liikunnanohjaajaopiskelijoita ja hyppäämässä nyt KAMK Sportsin saappaisiin. Aivan kuten Tanjalla ja Ronjalla aluksi, yritys tulee pyörimään ensimmäisen hallintovuotemme nuori yrittäjyys -kurssin kautta. Kummallakaan meistä ei ole yrittäjyydestä aiempaa kokemusta, mutta odotamme innolla, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan.

Meidän tiimissämme, kokemusta on monenlaista. Petra on tehnyt jo paljon oman alansa työtä, hän on valmentanut muun muassa lentopalloa, ohjannut erilaisia ryhmäliikuntatunteja sekä ollut esimiestehtävissä. Annilla on puolestaan kokemusta erityisesti asiakaspalvelutyöstä, valmentamisesta tanssin saralla sekä erilaisista projekteista muun muassa nuorisovaltuustossa.

Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi tuleviin seikkailuihin. Ihanaa joulun aikaa!

pöh

Petra & Anni

Päiväni liikunnanohjaajana

Enpä tiennyt tälle alalle hakiessa, mihin kaikkeen sitä joutuisi työn puolesta taipumaan. Liikunnan ohjauksen lisäksi sitä on saanut opetella kameran käsittelyä ja markkinointimateriaalien tekoa alusta alkaen itse. Excel on tullut tutuksi niin käyttöasteen seurannassa, kuin lukuisissa kirjanpito- ja laskelmataulukoissa milloin mihinkin aiheeseen liittyen. Bloggarin arkikin alkaa jo pikkuhiljaa sujua. Nämä nyt liippaa vielä aika läheltä omaa alaa, mutta välillä sitä tuntee itsensä yleiseksi info-pisteeksi kaikkeen, kun kysymyksiä satelee tähtitieteestä maantietoon ja eläinten hoitoon. Toisinaan sitä saa sen sijaan eläytyä kirahvin rooliin lastenleisin vastuuohjaajana ja KAMK:n korkeakoululiikunnasta vastaavana mm. liikuntasalin välinevaraston siivoaminen jaksaa aina yllättää, mutta kuuluu selkeästi työnkuvaan. Välillä jeesaillaan myös pelialan tyyppejä antamalla kommenttia älysalin peleistä. Toisin sanoen pelaillaan siis liikuntapelejä ja heitetään parannusehdotuksia eteenpäin, työajalla (life goals?). Jokainen päivä on kliseisesti sanottuna täysin erilainen eikä koskaan tiedä mitä odottaa päivältä. Ehkä se on se tän työn suola mikä ajaa eteenpäin.

Ajattelin että voisin tässä samalla jakaa teille yhden meille tyypillisen työpäivän. Tätä me tehdään.

Klo 8.00 Herätys ja kohti uutta päivää

Klo 9.00 Pyörälenkki Ruuhijärvelle ja takaisin
Tarkoituksena oli käydä kartoittamassa pyöräilyreittiä illan ohjausta varten. Jäi vähän viimetippaan, kun aikataulut ei yksinkertaisesti joustaneet edeltävällä viikolla.

Klo 12.00 Nopee lounas ja hetken hengähdys. Päivä tulee olemaan pitkä

Klo 14.00 Pyrähdys Kaupunkipyörien lainauspisteelle töihin
Lainauspisteellä vastailen ohikulkijoiden kysymyksiin niin kaupunkipyöristä kuin muistakin päivän polttavista puheenaiheista. Juttelen niitä näitä. Edustan Kajaanin kaupunkia.

Klo 16.00 Pyöräpisteen sulkeminen ja kaikki kuntoon illan pyöräretkelle
Pakkailen yhden kaupunkipyöristä valmiiksi illan ajoon. Sivulaukkuihin pihapeleistä mölkky ja petanque. Viimehetken suunnitelmat kuntoon Tanjan kanssa reitille lähtöä varten.

Klo 17.00 Lähtö pyöräretkelle ja yhteydenpito yhteistyökumppaneihin
Minä ohjaan porukkaa edestäpäin ja Tanja tulee letkan viimeisenä. Pyöräily Ruuhijärvelle alkaa (matkaa n. 13km)

Klo 18.00-20.00 Bisnestä ja yleistä oleilua Ruuhijärvellä
Kuten Tanja aikaisemmassa postauksessa vinkkasi, edusta aina itseäsi kun voit. Ruuhijärvellä päästiin muun toiminnan ohessa tapaamaan potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja hieromaan bisnesjuttuja.

Klo 21.00 Paluu pyöräretkeltä takaisin keskustaan
12h päivä oli pitkä, mutta antoisa. Nyt painaa jaloissa reilu 50km pyöräilyurakka. Uni tulee varmasti.

Tämä esimerkkipäivä tapahtui tämän viikon maanantaina. Päivä oli yllättävän selkeä ja focus oli vahvasti yhden teeman ympärillä. Joku toinen päivä olisi voitu sinkoilla ympäri Kajaania ottamassa markkinointikuvia, soittelemassa ja sopimassa yhteistyökuvioista eri yritysten kanssa tai vaikka ihan vaan paperihommissa koko päivä.

Kun päivien hommat vaihtelee näin paljon, olen kokenut itselle tärkeäksi suunnitella päivän agendan etukäteen. Kun aamulla istuu hetkeksi alas ja rustaa ylös päivän To Do -listan, on paljon helpompaa ja vähemmän stressaavaa sompailla päivä pulkkaan.

Pystytkö sä samaistumaan näihin fiiliksiin? Millasta sun liikkarin arki on?

Elokuisin terkuin,

Ronja

Verkostoituminen – yrittäjän elinehto

Noin vuoden ajan yrittäjänä toimiessani olen saanut päivä päivältä enemmän huomata, kuinka tärkeää on olla mahdollisimman paljon tekemisissä muiden ihmisten ja erityisesti yrittäjien kanssa. Suomessa vallitsee yksin pärjäämisen ajattelumaailma ja monesti tuntuu että halutaan toisten tukemisen sijaan nostaa itseä jalustalle. Tämän olen toki huomannut, mutta toisaalta omat kokemukseni varsinkin yrittäjien keskuudessa ovat ainoastaan positiivisia. Jostain syystä Kainuussa on siis vallalla todella positiivinen ja yritteliäs ilmapiiri, kun vain osaa raottaa oikeita ovia.

Nykypäivän sana on siis verkostoituminen. Tätä on jonkin verran tuotu esille myös opintojen aikana, mutta mielestäni se on asia, jota ei voi liikaa korostaa. Vielä rohkeammin pitäisi kannustaa ihmisiä olemaan avoimia ja tietyllä tavalla edustamaan itseään tilanteessa kuin tilanteessa. Koskaan ei voi tietää, mitä yksittäiset kohtaamiset ja jutteluhetket kauppareissulla tai jumpan ohjauksen jälkeen voivat poikia.

Toki verkostoitumista voi tehdä tällaisten sattuman aiheuttamien kohtaamisten lisäksi myös tietoisesti hakeutuen tilanteisiin ja tapahtumiin, joista voi olla hyötyä urakehitykselle tai vaikkapa yrityksen kehitykselle.  Kannattaa siis olla hereillä ajankohtaisista tapahtumista ja seurata yleisestikin maailman menoa. Mitä enemmän pääsee osallistumaan erilaisiin markkinatapahtumiin ja tempauksiin, missä on esillä tai mukana yrityksiä ja ihmisiä liikkeellä, sitä enemmän voi luoda itselleen mahdollisuuksia uusille ideoille ja verkostoitumiselle. Oman brändin luomiseen ja pienten yritysten eteenpäin viemiseksi tarvitaan paljon työtä – on siis todella hieno tilanne, jos tällöin apuna ja tukena on erilaisia kontakteja.

Näitä kontakteja voi olla hyvin monenlaisia. Osa voi olla tukena palveluiden markkinoinnissa, osan kanssa voi tehdä suoraan yhteistyötä ja järjestää esimerkiksi yhteistä toimintaa ja tapahtumia. Toiset kontaktit voivat taas olla linkkejä seuraavaan henkilöön, joka voi auttaa eteenpäin ongelman kohdatessa. On mahtava juttu, kun ympärillä on ihmisiä, joihin ottaa yhteyttä kun haluaa kehittää omaa toimintaansa tai luoda jotakin uutta. Yhteistyöllä pienistä ideoista saadaan usein kasvatettua suurempia ja siten niille saa mahdollisesti myös helpommin näkyvyyttä.

Yhteistyö ja verkostoituminen ovat avain onnistumiseen. 


Vinkkini verkostoitumiseen:

  1. Edusta itseäsi / yritystäsi. Aina ja kaikkialla, ole valmis puhumaan itsesi ja yrityksesi puolesta ja esiinny eduksesi. Mitä erikoisinkin tilanne voi poikia huikeita mahdollisuuksia.
  2. Ole ylpeä siitä mitä olet ja edustat. Mielestäni varsinkin liikunnan alalla monet opintojensa loppuvaiheessa olevat ja juuri valmistuneet nöyristelevät todella paljon oman ammattitaitonsa suhteen. Omaa työtä ei mm. osata hinnoitella oikein ”koska minähän nyt vain aloittelen ja en ole ihan varma”. Saamme kyllä koulutuksestamme tarvittavat tiedot ja taidot alalla toimimiseen, joten ota rohkeasti homma haltuun. Kokemus kehittyy vain tekemällä, ja jos et ole varma jostakin, niin tee huolellista taustatyötä niin, että pääset lopulta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
  3. Uskalla pyytää apua. Kaikki aloittavat jostakin, joten kohdatessasi ongelman kysy rohkeasti apua jo olemassaolevilta kontakteiltasi. He voivat monesti ohjata sinua eteenpäin.
  4. Ole aktiivinen. Uudet mahdollisuudet ja ideat odottavat – tartu toimeen ja tee tulevaisuudestasi loistava.

IMG_8865.JPG

Elokuisin terveisin, Tanja


Tsekkaa linkit ja pysy ajan tasalla: 

Nettisivut
Facebook
Instagram

Ota yhteyttä:

KAMK Sports / Ronja ja Tanja
kamksports@kamk.fi