Ryhmäliikunnan työn osa-alueet

Minulla oli mahdollisuus toteuttaa Ryhmäliikunnan -kurssi käytännön työnä. Toteutin kurssin opinnollistaen Myötätuulessa. Koin tämän minulle parhaaksi oppimismuodoksi, koska minulla ei ole hirveästi ohjauskokemusta ja koin, että käytännön työskentely edistää minun oppimista parhaiten. Työhöni Myötätuulessa kuului muun muassa liikuntakalenterin ylläpito, joka sisälsi tiedot ryhmäliikuntojen ajankohdista ja kuka niitä ohjaa. Rekrytoin uusia ohjaajia jumppiin sekä hoidin osaltani perehdytystä. Hoidin myös ohjauksien tilastointia, dokumentointia ja vastasin Myötätuulen sähköpostista. Tämän kaiken lisäksi suunnittelin ja ohjasin 11 eri ryhmän tunteja. Jaoimme vastuun ohjauksista yhdessä muiden ohjaajien kanssa.  

Ryhmäliikunnan ohjaamiseen kuuluvia osa-alueita 

Ryhmäliikunnanohjaajan työ sisältää eri vaiheita. Työ on selkeästi määriteltävä toimenpide esimerkiksi yhden kuntosaliohjauksen näkökulmasta. Toteutettu työ sisältää alkamis– ja päättymisajankohdan, sisällön ja sitä vaativat toimenpiteet. Jos käytetään esimerkkinä kuntosaliohjaukseen vaativaa työtä, se sisältää työn tunnistaminen eli ohjaus kuntosaliympäristössä, työn suunnittelun eli tuntisuunnitelman, työn jakaminen eli pidänkö tunnin yksin vai pitääkö sen joku muu, tunnin ohjauksen, tunnin tilastoiminen sekä dokumentointi.  

Ryhmäliikunnan pitäminen voi kuulostaa helpolta, mutta suunnitteluun kuluu yllättävän paljon aikaa verrattuna virallisen ohjauksen kestoon. Ennen tuntia ohjaajan täytyy perehtyä asiakkaisiin eli esimerkiksi heidän ikäryhmäänsä ja sairaus- ja liikuntataustoihin. Perehtymiseen kuuluu myös ohjauksen sisältöön perehtyminen, onko kyseessä kuntosaliohjausta vai vesiliikuntaa.  

Asiakas voi vaatia ohjaajalta myös tietynlaisia taitoa. Kaikki taidot eivät ole niin sanotusti “pakollisia” ja asiakas voi vaatia ohjaajalta sellaisia asioita, joita ei voida toteuttaa. Yleisiä ryhmäliikunnanohjaajan taitoja ovat kuitenkin tuntien sisältöön ja ohjaukseen liittyviä asioita. Yksi näistä on anatomian ja fysiologian tuntemus. Hyvä ohjaaja tietää ja tuntee ihmiskehon anatomiaa ja osaa perustella liikevalintojaan sekä suunnitella ohjaustaan näihin perustuen. Toinen osaamisalue on liikehallinta eli osaako ohjaaja näyttää liikkeet teknisesti oikein. Ohjausta pitäessä on myös hyvä ottaa eri oppimistyylit huomioon. Erityisesti liikehallinnassa pitää olla tarkkana, koska moni oppii näköaistinsa eli visuaalisesti. Joku asiakkaista voi taas olla auditiivinen oppija eli silloin hän oppii liikkeet parhaiten kuulemalla. Liikkeiden ohjauksessa on hyvä pitää ohjeet selkeinä, esimerkiksi kolme perusasiaa/huomiota liikkeen sisällöstä on hyvä kertoa asiakkaalle. Liiallinen selittäminen liikkeiden vaihtuessa tuo voi saada asiakkaan hämilleen. Perusasiat liikkeistä on hyvä opetella jo ennen tuntia. Lopuksi on vielä kinesteettinen oppija eli kokeilemalla oppija. Tällöin asiakas voi oppia liikkeen tekniikan vasta kokeilemalla sitä itse. Ohjauksessa ja liikkeiden näytössä kannattaa itse tehdä liikkeet mahdollisimman laajaa liikerataa käyttäen, koska asiakkaat todennäköisesti tekevät liikkeet paljon minimaallisemmin. 

Hyvä ryhmäliikunnanohjaaja osaa yhdistää musiikin ja liikkeet. Musiikkia suunnitellessa on hyvä tietää asiakaskunta sekä tuntilaji. Myötätuulessa käytin paljon oldies-musiikkia, koska asiakaskunta oli pääasiassa ikäihmisiä. Välillä lisäsin mukaan myös enemmän minua kiinnostavaa uudempaa musiikkia, josta asiakkaat antoivat myös positiivista palautetta. Lasten ohjauksessa käytin yleensä musiikkina lastenlauluja leikkien ja pelien yhteydessä. Työikäisten kanssa musiikkilajit olivat laajempia ja tunnitkin sen teemaltaan sellaisia, joissa pystyi käyttämään kovempitempoisia biisejä. Haasteita toi esimerkiksi vesijumppien suunnittelu, koska ohjaaja itse tekee liikkeet maalla ja asiakkaat vedessä. Musiikki tässä pitää valita asiakkaille sopivaksi, ei itselle.  

Seuraavaksi liikehallinnan, musiikin ja ohjauksen yhdistämisen jälkeen tulee ohjaamisesta ennakointi. Miten liukua sulavasti seuraavaan liikkeeseen tai liikesarjaan? Hyvä ohjaaja ennakoi vaihdot niin, että asiakkaalla olisi helppo päästä niihin mukaan. Etenkin musiikkiliikuntatunneilla on hyvä avustaa vaihtoa tikuttamalla ohjeet rytmin mukaan ja näyttämällä esimerkiksi käsillään minne seuraava askellus suuntautuu. Isot eleet ja selkeät sanat auttavat ennakoinnissa. Ryhmäliikuntatuntien sisältöön kannattaa valita myös varalta vaihtoehtoisia liikkeitä. Varsinkin Myötätuulen tunneilla kävi paljon ikäihmisiä, joilla oli esimerkiksi vaikea päästä lattiatasolle tai tehdä tiettyjä liikkeitä. Silloin vaihtoehtoiset liikkeet olivat avuksi ohjaukseen, kun ne oli mietitty jo etukäteen. 

Kun ohjauksen ajankohta ja sisältö on valmis, niin voidaan siirtyä ryhmäliikunnanohjaajan seuraavaan taitoon, asiakkaiden motivoitiin ja vuorovaikutustaitoihin. Taitava ohjaaja luo omalla asenteellaan motivaatiota ja iloista ilmapiiriä tunneille. Hän toivottaa asiakkaat tervetulleeksi, on ajoissa paikalla, huolehtii ennakkotoimet, perehtyy tunnin sisältöön ja asiakkaisiin. Ohjaaja ei voi aina miellyttää kaikkia, mutta hyvillä vuorovaikutustaidoilla pääsee jo pitkälle. Kun nämä ryhmäliikunnanohjaajan taidot hallitsee, on ohjaajana jo pitkällä.  

Myötätuulessa työskennellessä sai paljon uutta kokemusta ryhmäliikunnan ohjauksesta. Kehittämisen kohteita voisi olla esimerkiksi musiikkiliikunnan ja aerobic-tuntien musiikillinen sisältö ja tikuttaminen. Parannettavaa on myös oikeitten sanavalintojen valitseminen liikkeitä näyttäessä ja ennakoinnissa. Muulta osalta koen onnistuneeni ryhmäliikunnanohjaajana.  

-Pauliina

Lähteet:

Ikkala, I. (2018) Musiikki ryhmäliikunnassa. Luettu 18.5.2019 http://ryhmaliikunta.fi/liikunta-ja-lajit/musiikki-ryhmaliikunnassa/

Ikkala, I. (2018) Sinustako ryhmäliikunnanohjaaja? Luettu 18.5.2019 http://ryhmaliikunta.fi/uutiset/sinustako-ryhmaliikunnanohjaaja/

Hakkarainen, T. (2015) Opinnäytetyö. Työnsuunnittelu ja ryhmäliikunnanohjaajan työhyvinvointi. Haaga-Helia.  Luettu 18.5.2019 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92089/Hakkarainen_Tiina.pdf?sequence=1

Uplus. Oppimistyylit – Onko niitä olemassa? Luettu 18.5.2019  https://uplus.fi/oppimistyylit-onko-niita-olemassa/