Liikunta osana pitkäaikaissairauksia

Myötätuulen asiakasryhmänä on jo pitkään toiminut Aivo- ja diabetesyhdistys, jonka jäsenet käyvät viikoittain ryhmänä kuntosaliharjoittelussa. Olen saanut kunnian ohjata kyseistä ryhmää ja nyt myös haastatella heitä.

Ryhmä on ollut jo noin 7 vuotta Myötätuulen asiakkaina, ja nykyisellä porukalla kuntoilemassa on käyty nelisen vuotta. Saamani palaute oli pelkkää positiivista. Monen suusta kuului ylistys niin ohjausta, kuin omaa ryhmähenkeä kohtaan. Tiivis oma porukka on turvallinen ympäristö treenata ja kannustaa lähtemään viikoittaisiin harjoituksiin. Arvostettavaa on se, että Aivo- ja diabetesyhdistys haluaa antaa meille opiskelijoille mahdollisuuden päästä ohjaamaan erilaisia ryhmiä ja oppia sitä kautta lisää.

Haastattelin ryhmäläisiä heidän kokemuksistaan Myötätuulesta, mutta myös syitä, mitkä ovat heidät tuoneet kyseiseen yhdistykseen. Nimensä mukaan joukosta löytyy 1-, ja 2. tyypin diabetesta sairastavia, aivoverenvuodon-, tai infarktin kokeneita sekä myös paljon muita oheissairauksia kuten nivelrikkoa ja verenpainetautia. Mukana treenaamassa on myös puolisoja sekä muuta vertaistukea.

eka

Kuva 1. Kuulumisten vaihtaminen on tärkeä hetki viikoittaisessa tapaamisessa.

Kokemuksia aivoverenvuodosta

Sain kunnian haastatella hieman tarkemmin yhtä yhdistyksen jäsentä, Teuvoa. Teuvo sai vakavan aivoverenvuodon vain 52 vuotiaana töissä ollessaan. Aiemmin täysin terveelle, sekä aina liikuntaa harrastaneelle Teuvolle tämä oli todellinen yllätys. Onneksi apu oli lähellä, ja sairaalahoitoon päästiin nopeasti. Ensimmäiset hetket vuodon jälkeen ovat Teuvolle itselleen hämärän peitossa.

Aivoverenkierron häiriö saattaa aiheuttaa pysyviä vammoja päässä. Näin kävi myös Teuvolle. Lähimuisti on normaalia heikompi ja alkuun edes puhuminen ei kunnolla onnistunut. Monen vuoden puheterapian jälkeen puhe kulkee jo lähes normaalisti. Kuitenkin esimerkiksi suuri puheensorina saattaa aiheuttaa ongelmia puheen ymmärtämisessä.

Aivoverenvuodosta on nyt 15 vuotta. Puhuminen on normaalia, liikkua saa ja pitääkin! Varsinaisia liikerajoituksia Teuvolla ei ole, mutta liian suurien painojen kanssa kuntosalilla ei parane lähteä rehkimään. Elämä pyörii suhteellisen normaalisti, mutta esimerkiksi yöunet saattavat välillä jäädä vähäisiksi. Teuvon omien sanojen mukaan välillä on huonoja päiviä ja välillä hyviä.

Kuinka liikunta on vaikuttanut kuntoutumiseen ja toiminnan ylläpitämiseen?

Liikunta on ollut ja on merkittävä tekijä toiminnan ylläpidossa. Teuvon mukaan liikkeelle on syytä lähteä ja liikkeellä pysyä! Paikoilleen jääminen ei edesauta toipumista. Malttia on toki valttia tässäkin asiassa, ja myös liikuntaa on syytä lisätä nousujohteisesti pikkuhiljaa. Teuvo kannustaakin kaikkia, niin sairastuneita kuin terveitä ihmisiä ulkoilemaan ja liikkumaan monipuolisesti ja pitämään terveydestään huolta!

toka

Kuva 2. Aina iloinen ja positiivinen Aivo- ja diabetesyhdistyksen ryhmä! (kuvasta puuttuu joitakin ryhmäläisiä.)

Kuinka sitten suunnitella liikuntaa pitkäaikaissairaille?

Liikunnan terveysvaikutukset ovat pääosin positiivisia, oli kyse sitten perusterveestä-, tai pitkäaikaissairautta sairastavasta henkilöstä. Oikein toteutetulla liikunnalla on todettu olevan joissakin tilanteissa vain vähän terveyshaittoja, kun taas runsaalla istumisella on paljon terveyshaittoja (Liikunnan käypä hoito -suositus, 2016.) Suunnittelussa tulee aina huomioida kyseinen sairaus ja perehtyä sairauden ominaisuuksiin ja rajoitteisiin.

Liikunnanaikaiset äkkikuolemat ovat terveysliikkujilla harvinaisia, mutta esimerkiksi aiemmin täysin liikkumattomalla henkilöllä äkillinen raskas fyysinen kuormitus saattaa lisätä varsinkin sydänkohtauksen riskiä (Liikunta pitkäaikaissairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa, Duodecimin-lehti, 2015.) Näin ollen liikunta tulisi lähes aina aloittaa matalalla intensiteetillä nousujohteisesti asiakkaan terveydentila huomioiden ja sitä tarkkaillen. Vaikeissa tilanteissa asiakkaan terveydentila tulisi tarkastuttaa lääkärillä ennen liikunnan aloitusta.

Liikunta aivoinfarktin jälkeen

Merkittävin tekijä aivoinfarktin estämisessä ovat terveelliset elämäntavat, joilla pyritään ehkäisemään sepelvaltiotautia, eli verisuonten tukkeutumista, joka johtaa aivoinfarktiin. Sairautta seuraa lähes aina elämäntapamuutos, ja liikunta yleensä joko tulee mukaan tai lisääntyy muutoksessa. On hyvä huomioida, että alkuvaiheen kuntoutuksessa toimivat aina terveydenhuollon ammattilaiset ja myöhemmin yhteistyössä myös liikunnanohjaajat (käypä hoito- suositus, aivoinfarkti ja TIA, 2016.)

Kuntoutuksen jälkeen liikuntaa suunniteltaessa aivoinfarktin kokeneelle on syytä ensin kartoittaa lähtötilanne ja selvittää mahdolliset rajoitteet liikunnassa. Liikuntaa suunnitellessa on tärkeä miettiä kyseisen henkilön nykyisen tilan lisäksi, mitä toimintavajeita sairaus ilman liikuntaa saattaa aiheuttaa, ja suunnitella liikunta kyseisiä toimintoja tukevaksi (Liikunta pitkäaikaissairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa, Duodecimin-lehti, 2015).

Aivoinfarktin jälkeiseksi liikuntahoidoksi suositellaan koko väestön suositusten mukaan kestävyysliikuntaa 3-5 päivänä viikossa 20-60 minuutin pätkissä, lihasvoimaharjoittelua 2-3 kertaa viikossa niin sanottuna perusvoimaharjoitteluna isoille lihasryhmille. Näiden lisäksi suositellaan venyttelyä sekä tasapaino- ja koordinaatioharjoittelua (Käypä hoito- suositus, 2016.) Tämä pätee hyvin kuntoutuneisiin henkilöihin, joilla ei ole liikunnan vasta-aiheita.

Liikunta diabeteksen jälkeen

Liikunta on yksi tärkeimmistä diabeteksen hoitokeinoista, koska diabeteksen diagnoosin jälkeen ainoa vaihtoehto on elämäntapojen muuttaminen, jos halutaan mahdollisimman hyvä ja normaalin pituinen elämä. Säännöllistä liikuntaa on syytä lisätä diabetesta sairastavalle henkilölle, koska se on oleellinen osa hoitoa erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla. Liikunta parantaa verenglukoosiarvoja, alentaa verenpainetta, vaikuttaa veren rasva-arvoihin ja lisää virkeyttä ja hyvinvointia. Energiansaantiin on syytä myös kiinnittää huomiota. Energiansaanti olisi hyvä suhteuttaa kulutukseen, jotta paino saadaan pidettyä halutussa. Säännöllinen ateriarytmi on hyvä tapa pitää verenglukoositasapainoa kohdillaan. Se myös saattaa vähentää diabeteslääkityksen tarvetta (käypähoito-suositus, diabetes, 2018.)

Säännöllinen kävely tai muu kestävyystyyppinen liikunta parantaa perusaineenvaihduntaa eli energiankulutus lisääntyy. Se parantaa myös kehonkoostumusta, kudosten kykyä käyttää sokeria ja siten sokeritasapainoa. Se laskee systolista verenpainetta ja LDL-kolesterolia

Myös diabeetikoille voidaan soveltaa yleisiä UKK:n liikuntasuosituksia. Lihasvoimaharjoittelua olisi hyvä harjoitella 2-3 kertaa viikossa. Harjoittelua tulisi myös kehittää nousujohteiseksi niin, että lisätään vastusta ja muunnellaan liikkeitä sen mukaan, miten kunto kohenee. Kestävyysliikuntaa on myös hyvä harrastaa noin 30-60 minuuttia päivässä, joka hengästyttää ja hikoiluttaa. Sopivia kestävyyslajeja ovat kävely, sauvakävely, hiihto, hölkkä, uinti ja pyöräily. Liikunnan on oltava säännöllistä ja teholtaan vähintään kohtuullisen rasittavaa ja pitkäkestoista (Terveyskirjasto, Liikunta ja tyypin 2 diabetes, 2018.)

Muistilista:

  • Muista aina kohdata jokainen asiakas yksilönä ja perehtyä kyseiseen sairauteen tarpeeksi kattavasti
  • Mikäli olet yhtään epävarma liikunnan soveltuvuudesta, pyydä apua terveydenhuollon ammattilaiselta.
  • Yleiset liikuntasuositukset soveltuvat myös monelle pitkäaikaissairautta sairastavalle, varsinkin jos kyseinen henkilö on jo aiemmin ollut liikunnallinen.
  • Liikuntaa suunnitellessa tulee huomioida sairauden aiheuttamat toimintavajeet ja pyrkiä liikunnalla ehkäisemään niitä ja säilyttämään toimintakyky.
  • Terveelliset elämäntavat ovat aina ykkösjuttu pitkäaikaissairauksien hoidossa kuin ehkäisyssäkin!

 

-Sanni ja Lauri

 

Lähteet:

Liikunnan käypä hoito- suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. (viitattu 17.12.2018) Saatavuus: www.käypähoito.fi

Kujala U, Kukkonen-Harjula K ja Tikkanen H. 2015. Aikakausikirja Duodecimin. Liikunta pitkäaikaissairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecimin. (viitattu 17.12.2018) Saatavuus: https://www.duodecimlehti.fi/lehti///duo12443

Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 17.12.2018). Saatavuus: www.käypähoito.fi

Sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Johan Eriksson. 2018. Liikunta ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes. Terveyskirjasto. (Viitattu 17.12.2018). Saatvuus: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00930#s1

Menestyksen raaka-aineet

Liikunta-ala 

Liikunnan alan ammattilaiseksi opiskellessani pysähdyin pohtimaan tulevaisuutta ja työelämää. Liikunta- ja hyvinvointiala on palveluala enemmän, kuin mitään muuta. Liikunta-alalla yleistä on toiminimiellä toimiminen, mikä on käytännössä pieni yritys ja yrittäjä on aina yrityksensä paras käyntikortti. Asiakaspalvelun rooli kasvaa ja se on tärkeässä asemassa myös maineen rakentamisessa, mistä haluankin muistuttaa kaikkia alan opiskeljoita, pian valmistuvia sekä jo  valmistuneita. Osa yrittäjän ominaisuuksia on täsmällisyys, neuvokkuus, ahkeruus, palvelualttius, sosiaaliset taidot, halu kehittyä, kyky ottaa palautetta vastaan ja sitkeys.

Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelu on jotain, mihin törmäämme jatkuvasti. Se voi olla ruokakaupan kassalla, kirjaston lainaus -pisteellä tai lääkärin vastaanotolla kohdattavaa. Se on osa arkipäivää. Asiakaspalvelun määritelmä on juuri tämän takia vaikeasti rajattavissa. Siihen ei ole yhtä oikeaa toimintamallia, joka olisi yleisesti eri organisaatioille istutettavissa. Se on jotain, mitä jokainen tekee omalla persoonallaan. Asiakaspalvelu on asiakkaan ja asiakaspalvelussa työskentelevän henkilön välistä kohtaamista, jossa asiakaspalvelija eli työntekijä, noudattaa ja edustaa yrityksen arvoja.

Asiakaspalvelu ei toteutudu aina kasvotusten, vaan se voi toteutua myös sähköpostitse tai puhelimitse. Soitamme esimerkiksi palvelunumeroon kysyäksemme neuvoa tai lisätietoja. Toiset puhelut jäävät paremmin mieleen kuin toiset, mutta mikä sen määrittelee? Toinen puhelu voi jäädä mieleen auttavaisen ja hyväntuulisen asiakaspalvelijan kautta kun toinen taas vähättelyn ja pahantuulisuuden kautta. Kumpaan numeroon soittaisit uudellen? Tätä ei varmasti kenenkään tarvitse miettiä kahta kertaa. Kiperät palvelutilanteet ovat osa asiakaspalvelua, mutta taitava asiakaspalvelija saa hankalankin asiakkaan hymyilemään. 

Palvelukokemus

Se, miten asiakasta palvellaan ja kohdataan, tarkoittaa palvelukokemusta, joka vaikuttaa asiakkan mielipiteeseen yrityksestä ja palvelusta. Kohtaamisen onnistumiseen vaikuttaa se, kuinka asiakaslähtöistä toimintaa yrityksessä harjoitetaan. Asiakas haluaa palvelutilanteessa tulla kohdelluksi kunnioitetusti ja yksilöllisesti. Toimiva vuorovaikutus saa asiakkaan pitämään asiakaspalvelukokemustaan onnistuneena. Jotta laatu pysyy korkealla tasolla, on keskityttävä jatkuvaan palveluiden kehittäminen sekä asiakaskokemusten parantamiseen. 

Voin allekirjoittaa kertoneeni omista palvelukokemuksista eteenpäin. Esimerkiksi isoäitini harkitessa liittymän vaihtoa, suosittelin heti oman kokemukseni perusteella toimivaa palveluntuottajaa. Suosittelemme hyvää lääkäriä ystävälle ja lähikauppaa, jossa myyjä hymyilee ja tervehtii. Kuuloluurin voima on mittaamaton, eikä sitä kannata aliarvioida. Yrittäjänä on siis oleellista miettiä myös, millaista tietoa haluat asiakkaidesi vievän eteenpäin, sillä se, mitä, mitä asiakkaasi kertovat sinusta ovat ilmainen mainos. Sallitko oman huonon päivän näkyä asiakkaillesi ja vievän sanaa eteenpäin?

 

Hyvä asiakaspalvelija

Mitä hyvä asiakaspalvelu sitten on ja millainen on hyvä asiaksapalvelija? Yksinkertaisuudessaan …

  • … pidä aina lupauksesi
  • … näytä iloiselta ja innostuneelta
  • … tervehdi aina kaikkia
  • … sana kiitos ja iloinen hymy eivät maksa mitään
  • … älä moiti kilpailijoitasi
  • … vastaa puhelimeen, mielellään välittömästi
  • … auta toisia työntekijöitä
  • … huolehdi asiakkaistasi, myös tyytymättömistä
  • … ota ongelmat avoimesti puheeksi

Asiakaspalvelussa tarvitaan pelisilmää ja ihmistuntemusta sekä kykyä tulkita asiakkaita. Haastan jokaisen pohtimaan palvelualttiuttaan oman alansa ammattilaisena ja keinoja kehittyä sen saralla. Olemmeko tyytyväisiä siihen, mitä olemme nyt vai haluammeko kehittyä ammattilaisina ja kehittää palvelujamme sekä yritystämme? Uusivuosi lähestyy, olisiko aika myös uusille lupauksille?

Menestys on monen tekijän summa, mutta se on varmaa, että ilman asiakkaita miljoonan dollarin ideakaan ei toimi.

 

Mietteliäin terveisin,

Laura.

 

Lähteet

Aarnikoivu, H. 2015. Aarnikoivu, H.: Onnistu asiakaspalvelussa 2005, Sanoma Pro Oy.

Sippola, P. 2014. Liikuntabisnes. Käsikirja liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjälle. Espoo: Myllylahti.

Myötätuulen some haltuun

Kehittämistehtävä

Sosiaalisella medialla on koko ajan kasvava merkitys jatkuvasti kehittyvässä yhteiskunnassa. Sosiaalisen median rooli yritystoiminnassa erityisesti markkinoinnin näkökulmasta on kiistattomasti suuri, koska se on kaikille avoin ja osallistumisen kynnys on matala. Se on ihmisten välistä vuorovaikutusta verkossa tarjoten mahdollisuuden avoimuuteen. Kun on kyse asiakassuhteiden luomisesta ja hoitamisesta sekä ylläpidosta, sosiaalinen media on tehokas väline.

Markkinointi verkossa eli digimarkkinointi on käsite, joka on kehittynyt digitalisaation myötä. Markkinointi on avainasemassa mietittäessä digitalisaation luomia mahdollisuuksia. Suuressa roolissa toimivat sosiaalisen median eri kanavat, sillä niiden avulla pystytään tavoittamaan asiakkaita ja eri kohderyhmiä paremmin sekä herättää potentiaalisten asiakkaiden ja kohderyhmien kiinnostusta sekä informoida yrityksen toiminnasta. Osana syventävää työharjoitteluani liikunnanohjaajana oli kehittämistehtävä, joka nousi harjoittelupaikan tarpeista. Kehittämistehtäväni oli Myötätuulen sosiaalisen median kehittäminen, materiaalin tuottaminen sekä Instagram -tilin luominen.

Tuoreimman tiedon mukaan sosiaalisesta mediasta saatavan tiedon mukaan  esimerkiksi ostopäätöksen tekevät 74% kuluttajista. Somekanavien valinnassa ja käytössä on pohdittava muun muassa …

  • … kohderyhmää, eli kenelle viestit kohdistetaan?
    … somekanavat, joita tavoiteltu kohderyhmä käyttää eniten?
  • … sisältö ja tieto sekä sen jakaminen, mikä kiinnostaakohderyhmää?

Myötätuulen Instagram –tili tavoittelee pääasiassa koulun opiskelijakuntaa, kun taas Facebookin avulla pääasiassa tiedotetaan asiakkaita Myötätuulen tarjoamista palveluista sekä mahdollisista uutuuksista ja muutoksista. Tuoreimman tiedon mukaan suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat käyttäjälukujen perusteella

  1. Facebook (2 196 miljoonaa käyttäjää)
  2. YouTube (1 900 miljoonaa käyttäjää)
  3. Instagram (1 000 miljoonaa käyttäjää).

Edellisen lisäksi on myös otettava huomioon suosituimmat somepalvelut, jotka ovat käytössä. Tämän tiedon mukaan instagram on TOP3 listalla 46 prosentilla. Edellä ovat Youtube 88 prosentilla ja Facebook 82 prosentilla. On tärkeä tietää, missä asiakkaat ja tavoiteltu kohderyhmä ovat, miten verkostoja käytetään sekä ketä siellä on, jotta käytetyt resurssit eivät valu hukkaan. Instagramin suosio perustuu visuaalisuuden lisäksi sen persoonalliseen otteeseen ja hetkellisyyden tunteeseen.

 

Instagram –tilin tavoite on tiedottaa niin kanssaopiskelijoille kuin asiakkaillekin, millaista on esimerkiksi toteuttaa harjoittelu Myötätuulessa, millaisia palveluja tarjoamme, millaisia ovat työtehtävät ja työpäivät opiskelijan silmin. Sen tavoite on siis esitellä palveluja sekä työtehtäviä visuaalisesti näyteikkunan tavoin. Sosiaalisessa mediassa oleellista on myös muistaa säännöllisyys. Kuinka usein somekanaviin tulisi postata? Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta tärkeintä on jatkuvuus sekä olla läsnä. Jos aktiivisuus loppuu, niin myös asiakkaiden ja kohderyhmän mielenkiinto yritystä tai palvelua kohtaan.

Jatkuvuuden kannalta kehittämisehtäväni lisäosa oli luoda Myötätuulen perehdytyskansioon välilehti sosiaalisen median käytöstä Myötätuulessa, jotta uusien harjoittelijoiden on helppoa jatkaa sosiaalisen median parissa työskentelyä. Harjoittelun aikana tuotin video- sekä markkinointimateriaalia Myötätuulen käyttöön erilaisten sovellusten avulla.  Keinoja kehittää sosiaalista mediaa edelleen ovat esimerkiksi tuotekohtaisen hashtagin (#) luominen ja sen avulla mainostaminen sekä kilpailujen ja arvontojen järjestäminen.

Seuraa Myötätuulta siis sosiaalisen median kanavissa

  • Facebookissa @myötätuuli
  • Instagramissa @myotatuulikamk
  • Snapchatissa @myotatuuli

 

Terkuin, Laura!

Lähteet:

Komulainen, M. 2018. Menesty Digimarkkinoinnilla. Helsinki: Kauppakamari.

Kananen, J. 2013. Digimarkkinointi ja sosiaalinen media liiketoiminnassa. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Työelämään syventyminen

Syventävä harjoittelu

Hei kaikille! Olen viimeisen vuoden liikunnanohjaajaopiskelija ja suoritin viimeisen harjoittelun Myötätuulessa. Harjoittelupaikan valinta ei ollut helppo prosessi, sillä en vieläkään tiedä tarkalleen, minne haluaisin työllistyä valmistuttuani. Halusin kuitenkin suorittaa harjoitteluni Kajaanissa, mikä auttoi valinnan tekemisessä. Syventävän harjoittelun tavoite on syventää omaa osaamista liikunta-alan toiminnasta ja kehittää työelämän toimintaympäristöä.

Asetin harjoittelun alussa itselleni seuraavat tavoitteet:

  • Kehitän harjoittelupaikan toimintaympäristöä TK-tehtävän kautta
  • Hallitsen eri ohjausmenetelmien käytön asiakaslähtöisesti moninaisten asiakasryhmien parissa
  • Hallitsen turvallisen ja laadukkaan terveyskuntotestauksen periaatteet
  • Osaan arvioida perustellusti opiskelijoiden ryhmä- ja perheliikunnan ohjauksia sekä omaa toimintaani kriittisen reflektoinnin kautta

Harjoittelun alku

Harjoittelun alussa minulla oli hankaluuksia hahmottaa työtehtäväni. Tämän johdosta suostuin suurimpaan osaan minulle tarjotuista työtehtävistä ja ohjauksista. Pian huomasinkin, että aikani ei riitä kaikkeen ja minun täytyi alkaa priorisoida sekä suunnitella tekemisiäni tarkemmin.

Työtehtäviäni olivat …

  • … asiakkaiden rahastaminen
  • … palautteen antaminen opiskelijoille heidän ohjauksistaan sekä tarvittaessa myös ohjeistus tuntisuunnitelman tekemisessä
  • … ohjausten koordinointi
  • … yhteydenotot eri tahoihin, kuten esimerkiksi älysalin huolto
  • … markkinointi ja mainostus tuottamalla materiaalia sosiaaliseen mediaan
  • … liikuntapaikkavarausten tekeminen
  • … asiakaspalvelu ja yhteistyö asiakkaisiin, myyntityö sekä tarjousten tekeminen
  • … kuntotestaus

Matkan varrella harjoittelun edetessä työtehtäväni saivat lisävahvistusta, sillä …

  • … ohjasin ja arvioin liikuntaneuvojaopiskelijaa, joka suoritti harjoittelunsa Myötätuulessa
  • … tein ja lähetin tilausvahvistuksia asiakkaille sekä eteenpäin                toimistosihteerille

Työtehtävät vastasivat syventävän harjoittelun oppimistavoitteita. Työtehtävät olivat sellaisia, joista minulla ei ollut ennestään paljon kokemusta, joten oppimista ja kehittymistä tapahtui koko harjoittelun ajan. Perehdyin työtehtäviin enimmäkseen konkreettisen tekemisen kautta, mutta alussa kyselin tarvittaessa neuvoa myös ohjaajaltani.

Harjoittelun eteneminen

Myötätuulessa pääsin mukaan moniin erilaisiin asioihin. Pääsin mukaan hanketoimintaan kahden eri hankkeen osalta. Näitä olivat Älyllä aktiiviseksi -hanke sekä KorpiKainuu goes Digi  -hanke. Älyllä aktiiviseksi -hankkeen parissa työskentelin hanketyöntekijän kanssa. Ohjasimme korkeakouluopiskelijoille liikkuvan tutortunnin kerran viikossa, minkä vuoksi pääsin kartuttamaan ohjaajakokemustani. KorpiKainuu goes Digi -hankkeessa pääsin osallistumaan Suomussalmen iWall -seinän avajaisten toteutukseen ja vastasin tapahtumapäivän oheisohjelmasta. Osallistuin myös työpajaan, jossa ideoitiin hankkeen seuraavaa vaihetta.  

Asiakaspalvelu toteutui Myötätuulessa suurimmaksi osaksi Internetin välityksellä Facebookissa tai sähköpostilla. Sähköpostiin tuli erilaisia tiedusteluja ja tarjouspyyntöjä, joihin vastasin. Asiakaspalvelu oli osa jokapäiväisiä työtehtäviäni, mikä sai minut pohtimaan sen suurta roolia palvelualoilla. Lisää tästä heränneitä ajatuksiani pääset lukemaan klikkaamalla TÄTÄ linkkiä. Ryhmäliikuntatuntien ohjausten koordinointi oli osa työtehtäviäni. Olin siis vastuussa siitä, että jokaisella tunnilla oli ohjaaja, menin sinne itse ohjaamaan tai peruin tunnin.  Näin vältyttiin tilanteilta, joissa asiakkaat olivat paikalla, mutta ohjaaja puuttui. Koordinoin myös Myötätuulen tarjoamia digisynttäreitä, joissa ohjaajan rooli oli neuvoa, miten pelit älysalissa toimivat ja huolehtia, että syntymäpäivät toteutuvat turvallisesti ilman vaaratilanteita. Digisynttäreiden ajan olin tavoitettavissa, tukena ja apuna, yllättävissä tilanteissa. Tämä oli osa opiskelijoiden ohjausta ja sen avulla varmistettiin, että opiskelijat tulevat myös uudelleen ohjaamaan digisynttäreitä.

Erilaisten asikasryhmien ohjaaminen kuului myös työtehtäviini sekä reagointi esimerkiksi sairastapauksiin. Asiakasryhmät koostuivat työikäisistä, lapsista ja nuorista sekä iäkkäistä. Yksi esimerkki ohjauksistani oli Suomussalmella Ristiin Rastiin -hankkeelle toteutunut 3-5-vuotiaiden satujumppa. Toimin myös apuohjaajana freegym -aiheisille tunneille, joita järjestimme kaksi eri ikäisille ryhmille. Molempiin lasten liikuntatunteihin tehtävänäni oli kirjata ilmoittautuneet sekä heidän yhteystietonsa, jotta ryhmäkoot pysyivät ohjaajaresursseja vastaavina. Freegymin toteutuminen edellytti minulta myös pienten liikkuvien osien hallintaa, joita olivat tuntisuunnitelman tarkastaminen, tarvittavien välineiden pakkaaminen yhteistyössä opiskelijan kanssa sekä auton varaaminen. Freegymistä pääset lukemaan lisää klikkaamalla  TÄSTÄ.

Oppimiskokemukseni 

Myötätuuli oli harjoittelupaikkana työelämän vaatimuksia vastaava, minkä ansiosta saavutin asettamani tavoitteet. Pystyin hyödyntämään aikaisemmin opittua asiakaspalvelu- sekä ohjaajakokemustani harjoittelussa. Myötätuuli tarjosi yrittäjämäisen harjoittelukokemuksen, missä sain oikeasti vastuuta. Pidin tästä ominaisuudesta harjoittelussa, sillä minulla on kokemusta harjoittelupaikoista, joissa ei tarjota työelämää vastaavia työtehtäviä. Koen, että opin paljon saadessani tehdä oikeita asioita peukaloiden pyörittelyn sijaan. Harjoittelu tarjosi myös mahdollisuuden etäpäiviin, mikä oli mielestäni erittäin hyvä ja tarpeellinen vaihtoehto. Myötätuulen toimistossa työskennellessä päivän aikana vastaan tuli usein hyvin erilaisisa asioita, mikä katkaisi suunnitellun tekemisen.

Annoin myös palautetta opiskelijoille heidän ohjauksistaan osana työtehtäviäni. Huomasin, että palautteen antaminen muille oli tärkeää myös oman oppimisen kannalta. Muiden tunteja seuraamalla opin erilaisia liikkeitä ja liikeyhdistelmiä sekä  näiden sovelluksia ja tuntirakenteita. Aluksi tuntui haasteelliselta antaa palautetta vertaisille toimiessani itsekin opiskelijana. Opin kuitenkin samalla, miten antaa rakentavaa palautetta, ja pystyin hyödyntämään havaintojani myös omassa ohjaamisessani.

Myötätuuli on yrittäjämäinen työympäristö, jossa ohjaajien poissaolot ja sairastapaukset vaikuttavat oleellisesti sen toimintaan ja muiden ohjaajien tai harjoittelijoiden kuormittumiseen. Sijaisen löytäminen ohjauksiin on haastavaa niin Myötätuulessa kuin työelämän muuttuvissa tilanteissa. Olisi hyvä, että opiskelija ottaisi vastuun tekemisestään alusta alkaen esimerkiksi etsimällä perumalleen tunnille ohjaajan itse. Näin se toimii myös työelämässä, sillä erityisesti yrittäjänä ohjauksien peruminen on liiketoiminnan kannalta epäedullista. Tämän takia verkostoituminen on tärkeää, mutta myös ymmärrys siitä, mitä kollegan auttaminen merkitsee. Työkenttä on vaativa, joten on oleellista myös tunnistaa käytössä olevat resurssit ja voimavarat.

Välillä jokaisen resurssit ovat tiukilla ja silloin on osattava joustaa ja valita tilanteen kannalta sopiva ratkaisu. Koulumaailmasta on vaikea löytää opiskelijaa, jolla ei olisi raporttia kesken tai jolla ei deadlainit painaisi päälle. Sama pätee työelämässä. Työelämässä kuitenkin joustavuus ja yhteistyö ovat tärkeitä ominaisuuksia, joita Myötätuulessa harjoitellaan. Opiskelijan täytyy osata sanoa ei, kun ei oikeasti pysty ottamaan lisää ohjauksia. On kuitenkin muistettava, että kieltäytyessä työtehtävästä, se kerryttää jonkun muun työtunteja. Haasteena tämä näyttäytyy silloin, kun kollegan viikkotyötunnit ovat jo täynnä muista työtehtävistä. Toisinaan viikkotyötuntini pysyivät ennalta sovitussa normaalissa viikkotyömäärässä (40h), mutta toisinaan tunteja kertyi yli 50. Välillä tämä kuormitti viikkoani merkittävästi, ja vaikutti yleiseen jaksamiseen. 

Kehityin harjoittelun aikana laajan kokonaisuuden hallinnassa sekä itseni johtamisessa työtehtävien kautta. Itsensä johtaminen on osa-alue, mitä mielestäni tulisi kehittää myös opinnoissa. Harjoitteluni Myötätuulessa sisälsi myös nopeaa reagointia erilaisiin tilanteisiin, kuten sairastapauksiin. Hanketoiminnasta minulla ei ollut  kokemusta, mutta nyt koen erittäin mahdollisena hanketöiden hakemisen valmistuttuani. Kehityin myös Myötätuulen palveluiden markkinoinnissa sosiaalista mediaa hyödyntäen, mikä oli yksi harjoittelutavoitteistani. Kyseisetä harjoittelutavoitteesta voit lukea lisää tämän linkin kautta.

Myötätuulessa omien havaintojeni perusteella kehittäisin selkeää työnjakoa harjoittelijoiden kesken. Työnjaon ollessa epäselvä, on haastavaa tietää, kuka hoitaa mitäkin asiaa ja miltä osin (kokonaan vai osittain). Tämä puolestaan johtaa helposti siihen, että useampi on saman asian kimpussa, mikä johtaa resurssien tehottomaan käyttöön. Selkeän työnjaon avulla resurssit saataisiin kohdennettua tehokkaasti vastaamaan tarpeita. Selkeä työnjako edesauttaa myös omien työtehtävien hoitamisesa vastuullisesti loppuun asti olettamatta, että joku muu on ehkä kuullut siitä ja hoitaa sen. Työtehtävien kuormittavuus jakautuu tasaisesti niin työnjaon kuin joustavuuden ansiosta.

Terveisin,

Laura

FREEGYM

Kokemus lasten ohjauksesta

Kun minua kysyttiin Suomussalmelle vetämään Freegym aiheisia ohjauksia, olin aluksi empivällä mielellä. Minulla ei nimittäin ole paljoakaan aiempaa ohjauskokemusta ja Freegymkin lajina oli aivan uusi tuttavuus. Päätin kuitenkin ottaa haasteen vastaan, oppimaanhan tänne kouluun on tultu! Eikä kukaan ole seppä syntyessään.

Tuntien suunnittelu oli alkuun vaikeaa, sillä en tiennyt lainkaan mitä Freegym on tai mitä se pitää sisällään. Muutamien päivien tiedonhaun jälkeen suunnittelu alkoi kuitenkin sujua ja samalla kiinnostuinkin lajista todella paljon. Tuntisuunnitelmien tekemiseen sain tarvitsemaani apua. Opin että määrätietoisuus ja selkeys ovat piirteitä, jotka löytyvät hyvästä tuntisuunnitelmasta.

Tuntien valmistelu sujui vaivattomasti. Iso kiitos tästä kuuluu Lauralle. Ennen lähtöä suunnittelimme yhdessä tunnin toimivaksi kokonaisuudeksi. Laura opetti minulle hauskoja leikkejä ja antoi vinkkejä lasten ohjaamiseen. Opin esimerkiksi, että leikki on hyvä lopettaa aina vähän ennen, kun siitä tulee tylsää. Kiitos Lauran minulla on nyt uusia ässiä hihassa tulevaisuutta ajatellen!

Itse ohjauksista otin paljon opikseni. Ohjasin siis kahdelle ryhmälle tunnin kestävät tuokiot. Kokemuksena kaksi ohjaustani erosivat toisistaan todella paljon. Näiden kahden eri ryhmän dynamiikassa oli todella paljon eroa. Ensimmäisessä ryhmässä osa lapsista oli suhteellisen meneviä tapauksia, kun taas osa heistä oli puolestaan todella ujoja. Koin melko vaikeaksi ryhmän käsittelyn ja kaikkien lasten tasapuolisen huomioimisen. Toista ryhmää sen sijaan oli huomattavasti helpompi ohjata ja tästä tunnista jäikin tosi hyvä fiilis. Ensimmäisessä ryhmässä osa lapsista selvästi turhaantui, koska tunnin sisältö ei tarjonnut heille tarpeeksi haastetta. Otan tästä opikseni ja jatkossa pyrin huomioimaan paremmin yksilöiden väliset erot ohjausten suunnittelussa. Tuntien jälkeen sain ohjauksista hyödyllistä palautetta. Nyt tiedän, että minun tulee olla varmempi ja täsmällisempi ohjeistuksissani. Ajankäyttökin tuotti hieman vaikeuksia varsinkin ensimmäisessä ohjauksessa. Pari harjoitusta venähti liian pitkäksi ja muutama taisi jäädä kokonaan välistä. Otan tästäkin opikseni ja jatkossa huolehdin tarkemmin ajankäytöstä.

Kokonaisuutena kokemus oli todella hieno. Opin paljon uutta, sain arvokasta kokemusta ja innostuin kaiken lisäksi myös Freegymistä. Kiitos tästä oppimismahdollisuudesta myötätuulelle! Ja erityiset kiitokset Lauralle sekä Jutalle, jotka olivat Suomussalmella mukana isona apuna ja hyvänä seurana! 🙂

– Joonas

Vesijumppako tylsää? NOT!

En ole aina mieltänyt vedessä toteutuvaa liikuntaa, uintia lukuun ottamatta, tehokkaaksi, mutta miksi? Onko taustalla ennakkoluulojen lisäksi vain kokemuksen puute tai huonot omakohtaiset kokemukset? Uskon, että muita samoin ajattelevia löytyy myös. Mielipiteeni kuitenkin muuttui kertaheitolla vesijumppaan perehtymisen, suunnittelun ja toteutuksen jälkeen. Vaikka olemme kaikki vedessä kevyempiä nosteen takia, se ei tarkoita, että tehoja olisi vähemmän. Vesitreeni voi olla cirquit eli kiertoharjoittelutyylinen, vesijuoksua, syvän veden treeniä, intervalliharjoitus, tanssillista treeniä tai aquaboxing ja aquakickboxing -tyylistä. Vesitreeni on siis kaikkea liikuntaa, mitä vedessä voi toteuttaa yksin, ryhmissä tai pareittain joko ohjatusti tai itsenäisesti.

Vesijumpassa liikkeitä on oikeasti juuri niin paljon kuin ohjaajalla on mielikuvitusta. Perusliikkeet ovat hyvä lähtökohta ja niistä saa paljon erilaisia versioita muuntelemalla. Perusliikkeet jakautuvat askeleisiin ja hyppyihin, käsiliikkeisiin, yleisliikkeisiin tangolla sekä venytyksiin. Kaikki liikkeet kannattaa myös kokeilla itse vedessä, jotta tietää niiden toimivan suunnitellusti ja tehokkaasti. Vedessä on myös mahdollista rentoutua uintiin liittyvien harjoitusten lisäksi. Vaikka kaikessa vesitreenissä tärkein väline on vesi sellaisenaan, sen luoman vastuksen takia, on oleellista muistaa tarjota vaihtelua, virkistystä sekä erilaisia suoritustapoja. Mielenkiintoa sekä tehoa vesijumppaan lisäävät välineet.

Välineet voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään:

  1. kelluvuutta lisääviin välineisiin
  2. vastuspintoja suurentaviin välineisiin
  3. vastustaviin tai painoa lisääviin välineisiin

Välineiden käyttömahdollisuuksia löytyy runsaasti, sillä useimmissa uimahalleissa on  käytössä lötköpötköjä, uimalautoja, palloja, kelluntavöitä tai -liivejä ja kaulimia, jotka kuuluvat kelluvuutta lisääviin välineisiin. Vastuspintoja suurentavia välineitä puolestaan ovat esimerkiksi hanskat, frisbeet, erikokoiset hymynaamat ja ”kukat” sekä puntit, joita yleensä myös löytyy. Vastustavia ja painoa lisääviä välineitä, kuten nilkka- ja käsipainoja, kuminauhoja tai painopuntteja voi löytyä myös.

Kuvahaun tulos haulle vesiliikunta

Kuten kaikessa liikunnassa, jumpissa sekä ryhmäliikuntatunneilla, juoksulenkillä tai punttitreenillä, musiikilla on suuri vaikutus. Näin myös vesijumpassa. Tutkimukset nimittäin osoittavat musiikin antavan lisävoimaa sekä kestävyyttä vaativissa liikkeissä sen lisäksi, että se auttaa muistamaan liikkeet. Musiikin käytössä on hyvä muistaa muutama tärkeä asia.

Käytä musiikkia …

  • … josta pidät itse ja jonka tunnet
  • … josta ryhmäsi pitää tai oletat heidän pitävän (aina voi kysyä toiveita!)
  • … joka sopii tunnin teemaan ja inspiroi
  • … monipuolisesti, sillä myös iäkkäät voivat pitää rokista!

 

Oli kyse sali-, ryhmä tai vesiliikuntatunnista, perusrakenne on kaikissa samankaltainen. Tunnin sisältöön vesijumpassa vaikuttavat asetetut tavoitteet, käytettävissä oleva tila, aika sekä veden lämpötila. Ihanteellinen lämpötila on +26-+30 astetta riippuen harjoituksen kestosta, tavoitteista sekä suoritustavasta. Jos jumpataan viileässä vedessä, on tehon oltava riittävän korkealla, jotta vältytään palelulta. Tunnin kesto usein vaihtelee 30 minuutista 60 minuuttiin. Periaatteet, joita tunnin suunnittelussa on hyvä huomioida ohjaajamateriaalin mukaan ovat

  • Alkuverryttely 5-15 min
  • Aerobinen osuus 20-25 min
  • Lihaskunto-osuus 5-15 min 
    • Joko erikseen tai sisällytettynä aerobiseen osuuteen
  • Loppuverryttelyt ja venyttelyt 5-10min
    • piristys ja hyvillä mielin poistuminen altaasta

 

Vesi voi olla elementtinä tuttu, esimerkiksi aktiivisen uinnin harrastamisen johdosta, mutta vesijumppa oudompi käsite. Lähtiessäni suunnittelemaan ensimmäistä 45 minuutin vesijumppaa, aloitin tutustumalla erilaisiin tunteihin. Osallistuin kahdelle erilaiselle vesijumppa -tunnille, joista molemmat olivat syvässä vedessä. Kävin myös katsomassa yhden matalan veden vesijumpan, jonka jälkeen aloitin suunnittelun. Prosessi alkoi musiikin etsinnästä ja soittolistan luomisesta. Tämän jälkeen perusliikkeisiin tutustuttua kokeilin musiikin tahtiin liikkeitä niin kauan, että se tuntui musiikkiin sopivalta. Osan liikkeistä kokeilin myös altaassa ja tämän jälkeen huomasin, että kaikki perusliikkeistä soveltamani ideat eivät toimineet. Näin päädyin soveltamaan sovellettuja ideoita edelleen kohti toimivampaa kokonaisuutta. Suunnitteluvaiheessa koin suureksi avuksi myös vertaiset, joilla oli jo jonkin verran kokemusta vesijumpasta ja joiden kanssa keskustelu toi uusia ideoita (toivottavasti puolin ja toisin). Tuntini rakenne mukaili vesitreenin ohjaajamateriaalin antamaa kaavaa. Aerobisen osuuden ja lihaskunnon välissä oli yksi rauhallisempi sykettä tasaava kappale.

Asioita, jotka havaitsin vesijumppaa ohjatessani olivat, että liian nopeat vaihdot liikkeiden välillä eivät toimi. Kaikkia liikkeitä ei pysty tekemään yhtä nopeasti kuin maalla, vaikka aina kannattaakin haastaa. Tärkein kaikista havainnoista oli, että vesijumppa on tehokasta! Liikkeet tehtiin musiikin tahtiin ja jokaista liikettä tarpeeksi pitkään. Palautetta asiakkaat antoivat nimenomaan musiikista, sillä he kokivat sen olevan tärkeä osa jumppaa.

Kuvahaun tulos haulle aqua aerobic

Ohjatessa vesijumppaa, kuten muutakin liikuntaa, todellisia taitoja ovat positiivinen asenne, huumori sekä leikkimielisyys ja omien luovien kykyjen käyttö, sillä joskus liikunnanohjaajan on uskallettava laittaa itsensä peliin. Myös innostavalla opetuksella on merkitystä, sillä sen kautta pystyy motivoimaan asiakkaita. Kyky yhteistyöhön sekä halu kehittyä ja oppia ovat ensiarvoisen tärkeitä taitoja, sillä kyseessä on jatkuvasti kehittyvä ala. On tärkeää muistaa olla oma itsensä, löytää oma tyyli ohjata eikä yrittää olla kuten joku muu. Kehityin liikunnanohjaajana erilaisen tunnin ohjauksen lisäksi erilaisen asiakasryhmän ohjauksessa, uudessa liikuntaympäristössä toimimisessa sekä erilaisten välineiden käytössä. Mielenkiinnolla odotan tulevia haasteita!

Jokainen liikunnanohjaaja ohjaa tunteja omalla persoonallaan, joten jokainen vesijumppa on erilainen. Kannattaa aina antaa mahdollisuus erilaisille tunneille ja ohjaajille, sillä sieltä aivan varmasti löytyy juuri itselle sopiva tunti!

 

Innostavin terveisin

Laura

Aiheeseen liittyvä kuva

 

Lähteet:

Anttila, E. 2005. Vesijuoksijan käsikirja. Helsinki. Edita.

Anttila, E. 2003. Vesivoimistelu. Helsinki. Edita.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry. 2015. Vauhtia Vedestä – VESITREENIN OHJAAJAMATERIAALI.

Suomen kuntourheiluliitto ry. 1990. Vesijumppa-opas. Helsinki: Kunto ja virkistys Oy.

 

 

Oppimiskokemuksia

Hei taas!

Näin harjoittelun jälkeen on hyvä palata tarkastelemaan, miten omien tavoitteiden saavuttaminen toteutui ja miten kaikki kokonaisuudessa onnistui. Harjoittelun alkaessa asetin neljä tavoitetta itselleni. Halusin kehittää ohjaustaitojani erilaisille asiakasryhmille vahvistaen pedagogista ja liikuntadidaktista osaamistani sekä tätä kautta myös asiakkaiden yksilöllistä huomioimista, sillä jokaiselle tulisi aina löytyä omalle (kehitys)tasolleen sopivaa sekä haastavaa toimintaa. Tämä on yksi ohjaajan tärkeimmistä tehtävistä. Jokainen meistä voi kuvitella minkälaisen toiminnan hyvänsä, jonka ollessa liian helppo tai aivan liian vaikea, se jättää ikävän mielen ilman onnistumisenkokemusta. Tämä ei koske pelkästään lapsia ja nuoria, vaan asiakkaita koko elinkaarelta. Tähän liittyen toivoin samalla kehittäväni kykyäni soveltaa ja muokata mahdollisesti jopa lennosta tuntien etenemistä sekä sisältöä. Kolmantena halusin keskittyä liikuntaosaamisen syventämiseen käytännön kautta, sillä ohjauskokonaisuuksien hallinta on haastava kokonaisuus.

Vaikka työharjoitteluni painottui enemmän ohjaamisen puolelle, valitsin myös tavoitteen, joka ei koske suoraan ohjaamista. Tämä oli liikunta-alan hallintopuoleen tutustuminen Myötätuulessa ja tätä kautta liikunnan aseman ymmärtäminen yhteiskunnassa tarjomimme, järjestämiemme sekä markkinoimiemme palveluiden kautta. Tähän kuului oleellisesti myös lastenleirien arviointi ja kehitysideointi seuraavalle vuodelle.

Työharjoitteluni oli siis vain noin puolet siitä, mitä sen pitää olla, koska teen sen kahdessa osassa. Vaikka harjoitteluni oli ajallisesti lyhyt, se oli sitäkin tiiviimpi kokonaisuus. Ennen kesäleirien alkamista, meillä oli ohjaajaporukan kanssa hyvin aikaa työnjakoon, suunnitteluun sekä kaikkien tarpeellisten välineiden hankkimiseen. Ennen kuin aloitimme tuntisuunnitelmien tekemisen ja välinelistan tekemisen en osannut arvata, kuinka paljon hommaa valmistelussa todella on. Vaikka jokaisella oli omat tuntinsa pidettävänä, on tärkeää että koko porukka on ajan tasalla tällaisissa projekteissa, sillä vastaan voi tulla (ja tulikin) tilanteita, joissa voi joutua astumaan hetkeksi toisen ohjaajan saappaisiin. Tällöin huomaa myös, kuinka tärkeää on, että tuntisuunnitelmat on kirjoitettu niin selkeästi, että kuka tahansa voi tunnin vetää! Erittäin selkeäksi kävi myös, että huolella suunniteltu ja valmisteltu on puoliksi tehty, sillä sen jälkeen pystyy keskittymään 100%:sesti itse ohjaamiseen. Projektien sunnittelun ja valmistelun osalta sain valtavasti kokemuspohjaa ja tunnen olevani paljon varmempi, mikäli vastaan tarjoutuu tulevaisuudessa tilaisuus järjestää tai suunnitella jonkinlaisia projekteja. Asiakastryhmämme molemmilla lastenleireillä olivat erilaisia niin ryhmädynamiikan puolesta kuin yksilötasolla. Perhetapahtumat puolestaan olivat aivan erilaisia, kuin lastenleirit, sillä ohjaustilanteessa on otettava huomioon myös vanhemmat. Tämän kautta koen myös, että ohjaustaitojeni lisäksi myös asiakkaiden yksilöllinen huomioiminen kehittyi huomattavasti. Enemmän mahdollisesti jopa perhetapahtumien osalla tapahtui kehitystä, sillä ne ovat olleet pidemmän aikaa vieraampi osa-alue. Perhetapahtumia oli siis kaksi ja molemmat olivat erilaisia. Ensimmäinen oli koko perheen liikenneturvallisuuspäivä ja toinen kesäpelmis luontoteemalla. Tapahtumat olivat onnistuneita ja lasten eläytyminen esimerkiksi luonnosta kerättävien hajujen etsintään oli hienoa! Itsekin yllätyin kuinka paljon erilaisia tuoksuja metsästä löytyy kun lasten kanssa haistelimme ja vertailimme tuotoksia.

Liikuntaosaamisen syventäminen täyttyi myös osittain käytännönläheisen tekemisen ansiosta, mutta kehittyy varmasti vielä paljon lisää tulevien harjoitteluiden tarjoamien haasteiden kautta. Osittain lapset olivat asiakkaina tuttu aikaisemman koulutuksen kautta, mutta sisältö leirillä toi siihenkin uuden ulottuvuuden. Aion pyrkiä keskittymään tulevissa harjoitteluissa lisää vieraampiin asiakaskenttiin, jotta saisin mahdollisimman paljon kokemusta erilaisista asiakasryhmistä. Esimerkiksi iäkkäät, kehitysvammaiset, vauvajumppa, työikäiset ja ukkojumppa ovat asiakasryhmät, jotka eivät ole tutuimmasta päästä. Myötätuuli tarjoaa myös mahdollisuuksia näidenkin asiakasryhmien pariin, joten harkitsen vahvasti harjoittelun toisen osankin suorittamista siellä. Kokonaisuudessaan harjoittelu oli erittäin onnistunut ja Myötätuuli oivallinen ympäristö sen toteuttamiseen! Ympärillä oli motivoituneita ja ahkeria ohjaajia erilaisine vahvuuksineen ja kokemuksineen, joten vertaisilta oppiminen oli myös yksi hieno lisä harjoittelussa.

Hyvää alkusyksyä toivottaa Laura