Harjoittelu Myötätuulessa

Hei arvoisat lukijat! 

cvkuva

Näppäimistön takana kirjottelloo Elisa, kolomannen vuojen liikunnanohjaajaopiskelija kolomen jiin Kajjjaanista.  

Suoritin ensimmäisen (orientoivan) harjoittelun (12 op.) Myötätuulessa syksyn 2017 aikana ja osan syventävästä harjoittelusta (6/18 op.) kevään 2018 aikana. Työtehtäviini kuului ryhmäliikunnan suunnittelu ja ohjaus, tapahtumien (Pyöräillen puukaupungissa päätöstapahtuma) ja työhyvinvointipäivien suunnittelu ja toteutus, asiakassähköposteihin vastaaminen ja yleinen asioiden koordinointi minulle suunnatuissa tehtävissä (esim. yhteydenotot asiakkaisiin, korvaavan ohjaajan löytäminen). Sain olla myös mukana aloittamassa yhteistyötä Lapin AMK:n opiskelijoiden kanssa yhteisiin projekteihin ja tapahtumiin liittyen. Harjoitteluni sisälsi itsenäistä työskentelyä, mutta en olisi selvinnyt kaikista haasteista yksin. Erityisen mukavaa harjoittelusta teki muut harjoittelutoverit, kiitos teille siitä! 🙂 On mahtavaa työskennellä ja ideoida yhdessä ja saada kannustavaa ja samalla kehittävää palautetta vertaiselta.  

Samaan aikaan harjoittelun kanssa suoritin opintojani ja työstin opinnäytetyötäni, minkä vuoksi suoritin harjoittelua pidemmällä aikavälillä kuin normaalisti. Harjoittelun suorittaminen yhtäaikaisesti opintojen kanssa ei ole aikataulullisesti ehkä se helpoin yhdistelmä, mutta ei myöskään mahdoton! ”Keräsin” harjoittelutunteja aina silloin, kun muulta koulutyöltäni ehdin. Vaikka toisinaan tilanne oli myös päinvastainen, tein koulutehtäviä silloin, kun harjoittelulta ehdin…     

Asetin harjoittelulle seuraavat tavoitteet: 

  • Osaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida itsenäisesti, vastuullisesti, joustavasti, asiantuntevasti ja asiakaslähtöisesti asiakasryhmien ohjaus- ja oppimistilanteita 
  • Kehityn ohjaajana toimimalla erilaisten asiakasryhmien parissa 
  • Opin tapahtuman suunnittelun ja järjestämisen käytänteitä organisoimalla ja järjestämällä tapahtuman yhdessä muiden tapahtumanjärjestäjien kanssa 
  • Osaan käyttää ja soveltaa monipuolisia, asiakkaille perustellen, heidän tarpeidensa mukaisesti soveltuvia eri ohjaus- ja opetusmenetelmiä 

Ennen harjoittelua ohjauskokemukseni pohjautui ainoastaan opintojaksojen aikana suoritettuihin ohjaustehtäviin, joten ensimmäiset ryhmäliikuntaohjaukset jännittivät melkoisesti. Ohjaaminen jännittää osin edelleen, mutta nykyään esimerkiksi tunnin sisällön soveltaminen ekstemporee ei tunnu niin suurelta haasteelta kuin harjoittelun alussa. Samoin tuntien sisällön suunnittelu on helpottunut alun jälkeen, kun liikepankki on kasvanut ja asiakasryhmät ovat tulleet tutuiksi.  

Ryhmäliikunnanohjauksen myötä olen oppinut huomioimaan asiakkaat yksilöllisesti heidän toimintakykynsä mukaan. Osaan huomioida asiakkaiden mielipiteet ohjauksen aikana soveltamalla tunnin sisältöä sekä kuuntelemalla toiveita tulevien tuntien sisällöistä. Olen myös oppinut ilmaisemaan oman mielipiteeni ja perustelemaan sen niin, että asiakas ymmärtää tarkoitusperäni esim. siitä, miksi ohjaus rakentuu tietyllä tavalla. 

Olen oppinut suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia työhyvinvointipäiviä ja osallistunut Pyöräillen puukaupungissa -hankkeen päätöstapahtuman toteutukseen, mikä oli minulle täysin uudenlainen oppimiskokemus. Olen tullut tietoiseksi siitä, millainen olen ohjaajana ja harjoittelijana/työntekijänä. Oppimani pohjalta pystyn kehittämään itseäni edelleen päivittäin.  

Jos haluat harjoittelujaksostasi joustavan ja arjen menoihin soveltuvan, työviikkojen sisällöistä ja pituudesta vaihtelevia, niin suosittelen suorittamaan esim. harjoittelun tai jonkin kursseista (opinnollistaminen!) Myötätuulessa!  

-Elisa-

International week in 2018

We had a group of seven who planned some fun ”traditional” Finnish sport activities for international students. Students had 25 minutes to participate in each of activities, which were altogether three; getting know to smart gym, learn how to dance letkajenkka and play Mölkky. The aim was to provide unique Finnish experiences that participants will remember after an international week.

IMG-20180220-WA0002

Before those three activities people were getting to know each other through the ”speed dating” game. People walked around the hall and randomly talked to someone they did not know. The purpose of the exercise was to release the tension between the participants.  

letkajenkka

In the sport shall, people learned how to dance letkajenkka. Steps of letkajenkka are easy to learn, so they also had time to learn the steps of jenkka and humppa. Dancing was the most hilarious of all activities, dancing made them smile. They seemed to be having so much fun! 

smartgym

The day was not so sunny and warm, but  mölkky was a great way to spend time outside together. Most of the international students had not played Mölkky before, so it was a new experience for them. After all, the most interesting experience, especially fort the German students, was the smart gym. They got to experience something new and unique. The most popular game was surprisingly a football game on 4active, which they played together again and again. Some of the students were shy to try out the games, but after all, people seemed to have fun with these activities! 

smartgym1

 

 

 

 

Lasten ja nuorten liikuttamisen haasteet – pikapohdinta

child-3147809_960_720

Viikko sitten silmiini osui Ylen uutinen suomalaisten lasten Move – kuntotestien tuloksista. Kansallisen testipatteriston mukaan osalle lapsista testit ovat aivan liian haastavia fyysisesti sekä teknisesti. Osa suoriutui testeistä hyvin.  Jo pitkään on tiedetty, että lasten liikunnassa on nähtävissä polarisoitumista. Huoli nousee niistä, jotka eivät päässeet kyykkyyn saakka tai saanut tehtyä yhtään punnerrusta. Toiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi liikuntasuosituksien mukaan ja toiset taas ei yllä niihin lähellekään. Tavat viettää vapaa-aikaa ovat muuttuneet ja luonnollinen arkiliikunta on jäämässä älylaitteiden ja muun ruutuajan jalkoihin, vaikka liikunnan terveysvaikutukset tiedetään jo laajasti. Säännöllinen liikunta auttaa suojaamaan mm. sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksilta, diabetekselta sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmilta. Liikunnalla on todettu olevan myös myönteinen vaikutus oppimiseen, älylliseen kehitykseen sekä mielialaan.

Itse olen työskennellyt lasten ja nuorten liikunnan parissa jo lähes 20 vuotta ja tämä muutos on nähtävissä lapsissa ja nuorissa. Lapset ja nuoret, jotka eivät ole fyysisesti riittävän aktiivisia, ovat väsyneempiä, levottomampia sekä keskittyminen tehtäviin herpaantuu nopeasti. Mieleeni hiipii joskus myös ajatus siitä, että ”kun mikään ei riitä”. Tällä tarkoitan sitä, kun esimerkiksi ennen antoi luvan mennä liikuntasalin välinevarastoon, oli riemu ylimmillään ja sali täyttyi erilaisista toiminnoista.  Nyt taas joukosta löytyy useampi yksilö, joka valittaa saman tien, ettei ole mitään tekemistä. Pelailut ja palloittelut eivät vaan osaa innosta. Ja hikikin tuntuu niin ikävältä, saati hengästyminen.

Liikunnalliseen elämäntapaan tulisi ohjata jo pienestä pitäen. Liikuntataidot kehittyvät kymmenen ensimmäisen elinvuoden aikana. Kaikkein vahvimmin ne kehittyvät päiväkoti-ikäisenä ja alakoulun ensimmäisillä luokilla. Tällöin olisi tärkeää, että lapsi liikkuu monipuolisesti ja riittävästi. Kenen vastuulla sitten on, että lapsi liikkuu riittävästi niin taitojen kuin terveytensäkin kannalta? Peiliin lienee voida katsoa niin vanhemmat kuin varhaiskasvattajat ja opettajat. Yksin kukaan osapuolista ei tavoitteisiin pääse. Kolme tuntia fyysistä aktiivisuutta 0-8 vuotiaille ja noin 2 tuntia vanhemmille lapsille ja nuorille päivittäin on paljon ja mielestäni ainakin puolet pitäisi saavuttaa päiväkodissa, esikoulussa tai koulupäivän aikana. Itse olen pohtinut kuinka moni varhaiskasvattaja, opettaja tai ohjaaja on ottanut omaan toimintaansa tavoitteeksi huolehtia lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymisestä osittain oman työnsä kautta muun toiminnan ohessa. Tuntuu enemmänkin, että liikunta on se, joka voidaan sivuttaa, jos jokin muu asia tarvitsee aikaa.  Olen toiminut lasten ja nuorten liikunnan ohjaajan lisäksi lasten ja nuorten liikunnan kouluttajana ja törmännyt ikävään vastarintaan varhaiskasvattajien ja opettajien kohdalla. He ovat kasvaneet näkemään ongelmia eikä ratkaisuja. Ei ole käytössä salia, ei ole tarpeeksi välineitä tai materiaaleja, pienessä tilassa tulee liikaa melua, ei ole aikaa jne. Tottakai mukana on niitäkin, joiden kohdalla tavoitteet täyttyvät ja ovat erittäin hyvin sitoutuneet asialle, mutta he ovat vielä selkeä vähemmistö. Toivoa voi, että nämä jakavat kokemuksensa ja vielä tärkeää suorat esimerkit ja ohjeet käytäntöön, jotta lasten ja nuorten liikkumisen määrä lisääntyisi.

people-3155982_960_720

No entä me vanhemmat? Työpäivän ja kotiaskareiden jälkeen kehtuuttaa lähteä lapsen kanssa ulos tai muualle liikkumaan. Lapset aloittavat harrastamisen koko ajan nuorempana ja nuorempana. Siirtävätkö vanhemmat vastuuta liikuttamisesta järjestöille? Liikuntaharrastukset eivät missään nimessä ole huono asia. Ohjattu liikunta on tärkeää taitojen oppimisen kannalta. Hyvä ohjattu liikunta antaa myös vinkkejä lasten ja nuorten omaehtoiseen liikuntaan. Lisäksi liikuntaharrastuksissa liikutaan useasti kovemmalla intensiteetillä omaehtoiseen liikuntaan verrattuna, ja se on hyväksi sydän- ja verenkiertoelimistölle. Mutta liikuntaharrastus ei aina riitä täyttämään liikuntasuosituksia kaikkien kohdalla ja lisäksi tulee tarkastella liikunnan monipuolisuutta, toteutuuko se harrastusten parissa. Lapsi tarvitsee ohjatun liikunnan lisäksi hyvin usein myös omaehtoista liikkumista sekä arkiliikuntaa täyttääkseen fyysisen aktiivisuuden suositukset. Vanhemman tulisi ohjata ja tukea lasta pienestä pitäen liikkumaan ja leikkimään omaehtoisesti vapaa-ajalla ja kulkemaan matkoja fyysisesti aktiivisesti auton sijasta. Vaikkakin helpompaa on istahtaa älylaitteiden kanssa sohvalle istumaan tai hypätä autoon maitoa lähikaupasta hakiessa.

Miten lapsi ja nuori sitten ”koukutetaan” liikkumaan? Lapsen pitää saada liikunnasta hyviä kokemuksia, onnistumisia. Tähän päästää hyvin suunnitellun liikunnan avulla. Polarisoitumisen vuoksi liikuntaa tulee eriyttää entistä enemmän, jotta jokainen voi liikkua omalla tasollaan ja saada riittävästi haasteita ja onnistumisia. Liikuttaessa tulee välttää epäonnistumisen tunnetta, liiallista tyrkyttämistä sekä syyllistämistä liikkumattomuudesta.  Vaikka liikunta ei olisikaan sinun juttusi vanhempana, varhaiskasvattajana, opettaja tai ohjaajana, tulisi meidän muistaa kaikki liikunnan hyödyt fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden osalta ja kantaa vastuumme tulevaisuudesta.

Kirjoittaja: Jaana Peltola

Lähteet

https://yle.fi/ urheilu3-10047809 -Osa suomalaislapsista on niin heikkokuntoisia, että pelkkä kuntotestien yrittäminen on vaikeaa – ”Tulokset ovat huolestuttavia”

Kuvat: Pixabay

Harjoittelu Myötätuulessa – uhka vai mahdollisuus?

Alla on kuvattu muutamia asioita siitä, miksi harjoittelu Myötätuulessa on ollut minulle ainoastaan mahdollisuus.

Aikataulutus

Harjoittelu Myötätuulessa onnistuu samanaikaisesti muun lähiopetuksen kanssa. Työjärjestyksen mukaisesti harjoittelun voi sovittaa muihin opintoihin ja omiin harrastuksiin sopivaksi. Harjoittelu ei edellytä opiskelijalta läsnäoloa Myötätuulessa maanantaista perjantaihin klo 8-16, vaan harjoittelun aikataulu suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden ja opiskelijan tavoitteiden mukaisesti.

Monipuolisuus

Harjoitteluviikko sisältää useita erilaisia työ- ja oppimistehtäviä. Viikon aikana kohtaa erilaisia asiakkaita, joita ohjataan mitä erilaisimmissa ryhmäkokoonpanoissa. Ryhmäohjausten kautta saa kokemusta erilaisista liikuntamuodoista keppijumpasta sisäpyöräilyyn. Harjoitteluun kuuluu myös erilaiset Myötätuulen kautta suunniteltavat ja toteutettavat tyhy-päivät ja tapahtumat, joiden kautta oppii asioiden organisointia, johtamista ja hallintaa. Osallistuminen Myötätuulen toiminnan esittelyyn ja markkinointiin työelämäyhteistyöhön liittyvissä tilaisuuksissa (esim. kansainvälinen viikko) kuuluu myös osaksi harjoittelua.

 rock-1573068_960_720

Ohjauskokemus

Myötätuulen viikoittaisten jumpparyhmien asiakaskunta koostuu pääasiassa senioreista, mutta joukossa on myös muutama ryhmä, joissa asiakkaat ovat iältään 25-50-vuotiaita. Myötätuuli järjestää viikoittain myös lapsille ja nuorille suunnattua liikuntaa, joten ryhmäliikunnassa asiakkaiden ikähaitari  vaihtelee vauvasta vaariin. Myötätuulessa saa kattavan kuvan ryhmäliikunnan ohjauksesta ja pääsee ohjaamaan monipuolisesti erilaisia asiakasryhmiä. Erityisesti, jos opiskelijalla ei ole aiempaa ohjauskokemusta ryhmäliikunnasta eikä henkilökohtaisesta valmennuksesta, Myötätuuli tarjoaa matalan kynnyksen paikan uusille ohjaajille.

Tavoitteiden ja mielenkiinnonkohteiden huomioiminen

Harjoittelun aikana työ- ja oppimistehtävät jaetaan opiskelijoiden kesken niin, että jokainen opiskelija pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan niin suunnittelu kuin ohjaustehtävissä. Työtehtävät suunnataan opiskelijan tavoitteiden sekä mielenkiinnonkohteiden mukaan ja niitä peilataan opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmiin.

mug-2586266_960_720

Verkostoituminen

Myötätuulen kautta pääsee verkostoitumaan niin työelämän kuin muiden opiskelijoiden kanssa. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu uusiin ihmisiin, muihin harjoittelijoihin, koulun henkilökuntaan, yksityisasiakkaisiin ja firmoihin, joihin ei välttämättä tutustuisi harjoittelun ulkopuolella. Työelämään verkostoituminen tapahtuu ohjaajan oman persoonan välityksellä esimerkiksi ryhmäliikunnan ohjausten, tyhy-päivien ja tapahtumien yhteydessä.

Luottamus

Myötätuulessa luotetaan siihen, että jokainen hoitaa omat hommansa. Ohjaaja luottaa opiskelijaan ja siihen, että opiskelija vastaa oma-aloitteisesti ja itsenäisestä sovituista oppimistehtävistä.  

-Elisa-

Liikkuva koulu päivittäisen liikunnan lisääjänä

Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin. Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulu-päivää omalla tavallaan.

Koulut saavat tukea alueellisilta ja valtakunnallisilta verkostoilta, joihin kuuluu useita erilaisia lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneita toimijoita.

Viihtyisämpiä koulupäiviä syntyy tekemällä yhdessä ja ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisuus parantavat usein koulun ilmapiiriä, millä on vaikutuksensa myös koulun työ-rauhaan, oppilaiden sosiaalisiin taitoihin ja oppimiseen. Liikkuvan koulun rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Liikkuva koulu -ohjelma on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärki-hankkeista. Hallitusohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu tunnin päivässä. (Liikkuva koulu 2017.)

Jo 70% Suomen kouluista on mukana Liikkuvassa koulussa (Liikkuva koulu 2017). Hyvä hyvä! Olemmeko pian tilanteessa, jossa prosentit ovat täydet sata? Tarvitaanko silloin vielä erikseen ”Liikkuvaa koulua” vai onko se jo niin osa luonnollista jokapäiväistä arkea, että ko. ohjelma on tarpeeton?

Itse en usko paluuta entisaikaan ja siihen, että koulumatkat hiihdettiin mennen tullen ja aina vastatessa opettajan kysymykseen noustiin seisomaan. Samalla jaan myös huolen siitä, että ilmassa on havaittavissa hanke- ja ohjelma-ähkyä; näihin liittyvää rahoituksen anomis- ja raportointivelvollisuuksia ja muita ”paperitöitä” on ihan riittämin. Jäävätkö koulut pois liikkuvasta koulusta näiden sivujuonteiden vuoksi, valuuko kaikki hyvä sitä kautta hukkaan?

Useissa kouluissa liikkuva koulu -työtä tehdään oman työn ohella ja on näinollen ymmärrettävää, ettei asiasta innostuta lisätyön pelossa. Joissain kunnissa on palkattu henkilö liikkuvaan kouluun ja uskon, että tällöin kynnys kehittää ja juurruttaa toiminta käytännön arkeen on helpompaa. Tämän havainnon tein myös katsoessani muutaman tutun kunnan kohdalta, kuinka liikkuvaa koulua toteutetaan. Kunnassa, jossa on palkattuna koordinaattori tähän työhön, toiminnan kuvaus on hyvin yksityiskohtainen ja konkreettinen, myös itse toiminta on hyvin monipuolista. Vastaavasti kunnassa, jossa liikkuvaksi kouluksi on ilmoittauduttu kenties ”hyvän asian vuoksi” , saattaa kuvaus toiminnasta olla esimerkiksi ”toiminnallista oppimista”.

No, kirjauksella ja kuvaamisella ei ole pääpaino tässä ohjelmassa; käytetään aika mieluummin konkreettiseen liikunnan lisäämiseen, kuin siihen, että kirjataan sitä hienosti. Otetaan aika mieluummin kirjaamisesta pois ja LIIKUTAAN JA LIIKUTETAAN!

Kirjoittaja: Kati Laine-Rissanen, ALK17S

Lähdeluettelo

Liikkuva koulu. (2017). Jokainen koulu on tärkeä. Viitattu 10.1.2018. https://liikkuvakoulu.fi/liikkuvakoulu

Varhaiskasvatukseen tunti lisää liikuntaa päivässä

Valtakunnalliset uudet lasten liikuntasuositukset on annettu vuonna 2016. Niiden mukaan alle 8 -vuotiaiden lasten tulisi liikkua päivittäin vähintään kolme tuntia päivässä. Tämä kolmetuntinen sisältää niin kevyttä liikuntaa, reipasta ulkoilua kuin erittäin vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta. Kolmetuntinen rakentuu niin varhaiskasvatuksessa, kuin kotona tapahtuvasta liikunnasta. (Lasten liikuntasuositukset: Vähintään kolme tuntia liikuntaa päivässä, 2016.) Aiemmin varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset olivat vuodelta 2005, jolloin päivittäisen liikunnan suositus oli kaksi tuntia (Ilo kasvaa liikkuen, 2005, 6). Näyttää siltä, että huoli lasten liikkumattomuudesta on valtakunnallinen ja näinollen suositusten päivitys on mielestäni ollut hyvin tarpeellinen. Pohdittavaksi jää, kuinka vastuu tästä kolmetuntisesta jaetaan ja otetaan sydämen asiaksi. Pahimmassa tapauksessa, jos varhaiskasvatuksen henkilökunta ei ole itse sisäistänyt liikunnan merkitystä lapsen (ja yleensä näinollen myös omassa) elämässä, helposti uudistuksen tuoma lisätunti velvoitetaan kodin hoidettavaksi. Tilanne voi olla myös päinvastainen, jos kotona ollaan sitä mieltä, että heidän lapsensa lisätunti tulee hoitua hoitopäivän aikana. Pahimmillaan siis lapsi ei pääse nauttimaan riittävästä liikunnasta.

Lapsi liikkuu luonnostaan, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus; luodaan virikkeitä tarjoava ympäristö tai viedään hänet sellaiseen, kuten metsä. Sallitaan ja rohkaistaan kokeiluihin, kuten kiipeämiseen, kieltämisen ja ylivaromisen sijaan. Nähdään hieman vaivaa, että arkitoimintoja liikunnallistetaan; annetaan lapsen itse kantaa hoitokassi aamulla, annetaan hänen kävellä autolta sisälle sen sijaan, että vanhempi kaappaa hänet kainaloon kiireeseen vedoten. Laitetaan esim. ruoan jälkeinen xylitol -pastilli sellaisella korkeudella olevaan kaappiin, josta lapsi voi sen itse kiivetä keittiöjakkaraa käyttäen ja ottaa sen sijaan, että työnnetään pastilli valmiiksi lapsen suuhun.

Mielestäni nykypäivän ihminen on luonnostaan niin laiska, ettei useamman tule ajatelleeksi näitä pieniä keinoja liikunnan lisäämiseksi arkeen. Menemme helposti siitä, mihin ei tarvitse nähdä vaivaa, mikä näennäisesti säästää aikaamme, mikä helpottaa meitä jne. Tästä syystä nämä varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset on tietoisesti kirjattava päivähoitoyksikön suunnitelmiin, vastuuttaa ne, kouluttaa ja sitouttaa henkilökunta noudattamaan toteuttamaan suunniteltuja toimenpiteitä arjessa sekä järjestettävä seuranta, jotta epäkohtiin voidaan tarvittaessa puuttua. Myös vanhempien tietoisuuden lisääminen esim. vanhempainiltojen kautta on tärkeää. Toisaalta tuntuu hullulta; ei se liikunta paperille kirjaamalla lisäänny, mutta jollain tavalla tähän tämä yhtiskunta on mennyt laiskuudessaan.

Uskon ja toivon, että tämän kasvavan liikkumattomuuden ongelman myötä tulevaisuudessa myös meidän liikunnanohjaajien merkitys ja työllistymismahdollisuudet kasvavat. Toivottavasti yhä useampi päiväkoti voisi palkata kokopäiväisen liikunnanohjaajan vakituiseen henkilöstöön siinä missä lastentarhanopettajat, kuin lastenhoitajatkin. Meitä tarvitaan!

Kirjoittaja: Kati Laine-Rissanen, ALK17S

Lähdeluettelo

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Ajankohtaista. Viitattu 10.1.2018. http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lasten-liikuntasuositukset-vahintaan-kolme-tuntia-liikuntaa-paivassa

Valo. (2015). Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Viitattu 10.1.2018. https://storage.googleapis.com/valo-production/2016/12/ilokasvaaliikkuen-ohjelma-asiakirja.pdf

Miksi vesiliikunta on hyödyllistä ihan kaikille?

Vesiliikuntaa on harjoitettu jo 3000 eKr., kun kiinalaiset harrastivat terveysvoimistelua ja egyptiläiset hoitivat itseään vedessä. Nykyisin vesiliikunta on suosittu liikuntamuoto keski-ikäisten keskuudessa, erityisesti talviaikaan monet aikuiset parantavat kuntoaan uimahallien vesijumpparyhmissä. Vesiliikunta ei tarkoita pelkästään ohjattua vesijumppaa, vaan yleisesti kaikkea vedessä tapahtuvaa liikkumista, kuten vesijuoksua, uintia eri tekniikoilla ja lomareissulla kylpylöissä tapahtuvaa pulikointia. Liikkumiselementtinä vesi on täydellinen — jokaiselle löytyy heidän tarpeitaan vastaava tapa liikkua. Vesiliikunnan harrastaminen on halpaa tai jopa täysin ilmaista. Uimahallien vesijumpparyhmien sijaan voit pitää oman vesiliikuntahetkesi kesämökillä, rannalla tai vaikka avannossa nauttien samalla ulkoilmasta.

Untitled

Miksi vesiliikuntaa kannattaisi harrastaa? Tässä muutama syy, miksi jokaisen pitäisi lisätä vesiliikuntaa viikoittaiseen kalenteriinsa.

Vesiliikunta…

  1. Parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä
  2. Kehittää lihasvoimaa
  3. Lisää nivelten liikkuvuutta
  4. Parantaa lihasten elastisuutta
  5. Vähentää lihaskipuja ja –jännityksiä
  6. Mahdollistaa monipuolisen harjoittelun
  7. Luo mahdollisuuden verkostoitua
  8. Kehittää tasapainoa ja koordinaatiokykyä
  9. Parantaa asentoa ja ryhtiä
  10. Virkistää mieltä

sea-water-1666319_960_720

Usein sitä miettii uutta harrastusta aloittaessaan, sopiikohan uusi laji juuri minulle? Jos polvi on kipeä, kiire painaa päälle, kesän aikana kertyneet kilot hidastavat askelta, hartiat ovat jumissa ja olo on väsynyt ja tunkkainen. ”Taidan jäädä kotiin…vai lähtisinkö sittenkin liikkumaan…Mitähän tuon kipeän polven kanssa voisi tehdä… Sopisikohan vesiliikunta minulle?” Vesiliikunta kaikkine muotoineen sopii hyvin esimerkiksi palauttavaksi liikunnaksi työpäivän jälkeen erityisesti seisomatyötätekeville, kuten hoitajille. Vesiliikunta sopii myös muille kuin työssäkäyville, kuten…

  • Ylipainoisille, koska vedessä ei tarvitse kannatella vartalon painoa samalla tavalla kuin esimerkiksi kävellessä.
  • Liikuntarajoitteisille, sillä vedessä on helppo liikkua myös erilaiset rajoitteet huomioiden.
  • Uimataidottomille, koska vesiliikuntaa voi harrastaa matalassa vedessä kastamatta päätä veteen.
  • Liikerajoitteisille, sillä vesi ei rasita niveliä vaan päinvastoin parantavaa nivelten liikkuvuutta.
  • Pitkäaikaissairaille, koska vesi vähentää monien sairauksien oireita
  • Kuntoutujille, sillä vedessä voidaan harjoittaa eri lihasryhmiä kuormittamatta selkärankaa.
  • Raskaana oleville, koska vedellä on rentouttava ja lempeä vaikutus ja se voi myös parantaa äidin ja sikiön välistä suhdetta.
  • Urheilijoille, sillä vesi elementtinä haastaa myös kovakuntoiset.

eli vesiliikunta sopii IHAN KAIKILLE!

 Älä siis aikaile, vaan lähde vesiliikkumaan!

baptism-1171270_960_720

Mukavia uintihetkiä 🙂

-Elisa-