Liikunta osana pitkäaikaissairauksia

Myötätuulen asiakasryhmänä on jo pitkään toiminut Aivo- ja diabetesyhdistys, jonka jäsenet käyvät viikoittain ryhmänä kuntosaliharjoittelussa. Olen saanut kunnian ohjata kyseistä ryhmää ja nyt myös haastatella heitä.

Ryhmä on ollut jo noin 7 vuotta Myötätuulen asiakkaina, ja nykyisellä porukalla kuntoilemassa on käyty nelisen vuotta. Saamani palaute oli pelkkää positiivista. Monen suusta kuului ylistys niin ohjausta, kuin omaa ryhmähenkeä kohtaan. Tiivis oma porukka on turvallinen ympäristö treenata ja kannustaa lähtemään viikoittaisiin harjoituksiin. Arvostettavaa on se, että Aivo- ja diabetesyhdistys haluaa antaa meille opiskelijoille mahdollisuuden päästä ohjaamaan erilaisia ryhmiä ja oppia sitä kautta lisää.

Haastattelin ryhmäläisiä heidän kokemuksistaan Myötätuulesta, mutta myös syitä, mitkä ovat heidät tuoneet kyseiseen yhdistykseen. Nimensä mukaan joukosta löytyy 1-, ja 2. tyypin diabetesta sairastavia, aivoverenvuodon-, tai infarktin kokeneita sekä myös paljon muita oheissairauksia kuten nivelrikkoa ja verenpainetautia. Mukana treenaamassa on myös puolisoja sekä muuta vertaistukea.

eka

Kuva 1. Kuulumisten vaihtaminen on tärkeä hetki viikoittaisessa tapaamisessa.

Kokemuksia aivoverenvuodosta

Sain kunnian haastatella hieman tarkemmin yhtä yhdistyksen jäsentä, Teuvoa. Teuvo sai vakavan aivoverenvuodon vain 52 vuotiaana töissä ollessaan. Aiemmin täysin terveelle, sekä aina liikuntaa harrastaneelle Teuvolle tämä oli todellinen yllätys. Onneksi apu oli lähellä, ja sairaalahoitoon päästiin nopeasti. Ensimmäiset hetket vuodon jälkeen ovat Teuvolle itselleen hämärän peitossa.

Aivoverenkierron häiriö saattaa aiheuttaa pysyviä vammoja päässä. Näin kävi myös Teuvolle. Lähimuisti on normaalia heikompi ja alkuun edes puhuminen ei kunnolla onnistunut. Monen vuoden puheterapian jälkeen puhe kulkee jo lähes normaalisti. Kuitenkin esimerkiksi suuri puheensorina saattaa aiheuttaa ongelmia puheen ymmärtämisessä.

Aivoverenvuodosta on nyt 15 vuotta. Puhuminen on normaalia, liikkua saa ja pitääkin! Varsinaisia liikerajoituksia Teuvolla ei ole, mutta liian suurien painojen kanssa kuntosalilla ei parane lähteä rehkimään. Elämä pyörii suhteellisen normaalisti, mutta esimerkiksi yöunet saattavat välillä jäädä vähäisiksi. Teuvon omien sanojen mukaan välillä on huonoja päiviä ja välillä hyviä.

Kuinka liikunta on vaikuttanut kuntoutumiseen ja toiminnan ylläpitämiseen?

Liikunta on ollut ja on merkittävä tekijä toiminnan ylläpidossa. Teuvon mukaan liikkeelle on syytä lähteä ja liikkeellä pysyä! Paikoilleen jääminen ei edesauta toipumista. Malttia on toki valttia tässäkin asiassa, ja myös liikuntaa on syytä lisätä nousujohteisesti pikkuhiljaa. Teuvo kannustaakin kaikkia, niin sairastuneita kuin terveitä ihmisiä ulkoilemaan ja liikkumaan monipuolisesti ja pitämään terveydestään huolta!

toka

Kuva 2. Aina iloinen ja positiivinen Aivo- ja diabetesyhdistyksen ryhmä! (kuvasta puuttuu joitakin ryhmäläisiä.)

Kuinka sitten suunnitella liikuntaa pitkäaikaissairaille?

Liikunnan terveysvaikutukset ovat pääosin positiivisia, oli kyse sitten perusterveestä-, tai pitkäaikaissairautta sairastavasta henkilöstä. Oikein toteutetulla liikunnalla on todettu olevan joissakin tilanteissa vain vähän terveyshaittoja, kun taas runsaalla istumisella on paljon terveyshaittoja (Liikunnan käypä hoito -suositus, 2016.) Suunnittelussa tulee aina huomioida kyseinen sairaus ja perehtyä sairauden ominaisuuksiin ja rajoitteisiin.

Liikunnanaikaiset äkkikuolemat ovat terveysliikkujilla harvinaisia, mutta esimerkiksi aiemmin täysin liikkumattomalla henkilöllä äkillinen raskas fyysinen kuormitus saattaa lisätä varsinkin sydänkohtauksen riskiä (Liikunta pitkäaikaissairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa, Duodecimin-lehti, 2015.) Näin ollen liikunta tulisi lähes aina aloittaa matalalla intensiteetillä nousujohteisesti asiakkaan terveydentila huomioiden ja sitä tarkkaillen. Vaikeissa tilanteissa asiakkaan terveydentila tulisi tarkastuttaa lääkärillä ennen liikunnan aloitusta.

Liikunta aivoinfarktin jälkeen

Merkittävin tekijä aivoinfarktin estämisessä ovat terveelliset elämäntavat, joilla pyritään ehkäisemään sepelvaltiotautia, eli verisuonten tukkeutumista, joka johtaa aivoinfarktiin. Sairautta seuraa lähes aina elämäntapamuutos, ja liikunta yleensä joko tulee mukaan tai lisääntyy muutoksessa. On hyvä huomioida, että alkuvaiheen kuntoutuksessa toimivat aina terveydenhuollon ammattilaiset ja myöhemmin yhteistyössä myös liikunnanohjaajat (käypä hoito- suositus, aivoinfarkti ja TIA, 2016.)

Kuntoutuksen jälkeen liikuntaa suunniteltaessa aivoinfarktin kokeneelle on syytä ensin kartoittaa lähtötilanne ja selvittää mahdolliset rajoitteet liikunnassa. Liikuntaa suunnitellessa on tärkeä miettiä kyseisen henkilön nykyisen tilan lisäksi, mitä toimintavajeita sairaus ilman liikuntaa saattaa aiheuttaa, ja suunnitella liikunta kyseisiä toimintoja tukevaksi (Liikunta pitkäaikaissairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa, Duodecimin-lehti, 2015).

Aivoinfarktin jälkeiseksi liikuntahoidoksi suositellaan koko väestön suositusten mukaan kestävyysliikuntaa 3-5 päivänä viikossa 20-60 minuutin pätkissä, lihasvoimaharjoittelua 2-3 kertaa viikossa niin sanottuna perusvoimaharjoitteluna isoille lihasryhmille. Näiden lisäksi suositellaan venyttelyä sekä tasapaino- ja koordinaatioharjoittelua (Käypä hoito- suositus, 2016.) Tämä pätee hyvin kuntoutuneisiin henkilöihin, joilla ei ole liikunnan vasta-aiheita.

Liikunta diabeteksen jälkeen

Liikunta on yksi tärkeimmistä diabeteksen hoitokeinoista, koska diabeteksen diagnoosin jälkeen ainoa vaihtoehto on elämäntapojen muuttaminen, jos halutaan mahdollisimman hyvä ja normaalin pituinen elämä. Säännöllistä liikuntaa on syytä lisätä diabetesta sairastavalle henkilölle, koska se on oleellinen osa hoitoa erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla. Liikunta parantaa verenglukoosiarvoja, alentaa verenpainetta, vaikuttaa veren rasva-arvoihin ja lisää virkeyttä ja hyvinvointia. Energiansaantiin on syytä myös kiinnittää huomiota. Energiansaanti olisi hyvä suhteuttaa kulutukseen, jotta paino saadaan pidettyä halutussa. Säännöllinen ateriarytmi on hyvä tapa pitää verenglukoositasapainoa kohdillaan. Se myös saattaa vähentää diabeteslääkityksen tarvetta (käypähoito-suositus, diabetes, 2018.)

Säännöllinen kävely tai muu kestävyystyyppinen liikunta parantaa perusaineenvaihduntaa eli energiankulutus lisääntyy. Se parantaa myös kehonkoostumusta, kudosten kykyä käyttää sokeria ja siten sokeritasapainoa. Se laskee systolista verenpainetta ja LDL-kolesterolia

Myös diabeetikoille voidaan soveltaa yleisiä UKK:n liikuntasuosituksia. Lihasvoimaharjoittelua olisi hyvä harjoitella 2-3 kertaa viikossa. Harjoittelua tulisi myös kehittää nousujohteiseksi niin, että lisätään vastusta ja muunnellaan liikkeitä sen mukaan, miten kunto kohenee. Kestävyysliikuntaa on myös hyvä harrastaa noin 30-60 minuuttia päivässä, joka hengästyttää ja hikoiluttaa. Sopivia kestävyyslajeja ovat kävely, sauvakävely, hiihto, hölkkä, uinti ja pyöräily. Liikunnan on oltava säännöllistä ja teholtaan vähintään kohtuullisen rasittavaa ja pitkäkestoista (Terveyskirjasto, Liikunta ja tyypin 2 diabetes, 2018.)

Muistilista:

  • Muista aina kohdata jokainen asiakas yksilönä ja perehtyä kyseiseen sairauteen tarpeeksi kattavasti
  • Mikäli olet yhtään epävarma liikunnan soveltuvuudesta, pyydä apua terveydenhuollon ammattilaiselta.
  • Yleiset liikuntasuositukset soveltuvat myös monelle pitkäaikaissairautta sairastavalle, varsinkin jos kyseinen henkilö on jo aiemmin ollut liikunnallinen.
  • Liikuntaa suunnitellessa tulee huomioida sairauden aiheuttamat toimintavajeet ja pyrkiä liikunnalla ehkäisemään niitä ja säilyttämään toimintakyky.
  • Terveelliset elämäntavat ovat aina ykkösjuttu pitkäaikaissairauksien hoidossa kuin ehkäisyssäkin!

 

-Sanni ja Lauri

 

Lähteet:

Liikunnan käypä hoito- suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. (viitattu 17.12.2018) Saatavuus: www.käypähoito.fi

Kujala U, Kukkonen-Harjula K ja Tikkanen H. 2015. Aikakausikirja Duodecimin. Liikunta pitkäaikaissairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecimin. (viitattu 17.12.2018) Saatavuus: https://www.duodecimlehti.fi/lehti///duo12443

Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 17.12.2018). Saatavuus: www.käypähoito.fi

Sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Johan Eriksson. 2018. Liikunta ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes. Terveyskirjasto. (Viitattu 17.12.2018). Saatvuus: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00930#s1

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s