Varhaiskasvatukseen tunti lisää liikuntaa päivässä

Valtakunnalliset uudet lasten liikuntasuositukset on annettu vuonna 2016. Niiden mukaan alle 8 -vuotiaiden lasten tulisi liikkua päivittäin vähintään kolme tuntia päivässä. Tämä kolmetuntinen sisältää niin kevyttä liikuntaa, reipasta ulkoilua kuin erittäin vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta. Kolmetuntinen rakentuu niin varhaiskasvatuksessa, kuin kotona tapahtuvasta liikunnasta. (Lasten liikuntasuositukset: Vähintään kolme tuntia liikuntaa päivässä, 2016.) Aiemmin varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset olivat vuodelta 2005, jolloin päivittäisen liikunnan suositus oli kaksi tuntia (Ilo kasvaa liikkuen, 2005, 6). Näyttää siltä, että huoli lasten liikkumattomuudesta on valtakunnallinen ja näinollen suositusten päivitys on mielestäni ollut hyvin tarpeellinen. Pohdittavaksi jää, kuinka vastuu tästä kolmetuntisesta jaetaan ja otetaan sydämen asiaksi. Pahimmassa tapauksessa, jos varhaiskasvatuksen henkilökunta ei ole itse sisäistänyt liikunnan merkitystä lapsen (ja yleensä näinollen myös omassa) elämässä, helposti uudistuksen tuoma lisätunti velvoitetaan kodin hoidettavaksi. Tilanne voi olla myös päinvastainen, jos kotona ollaan sitä mieltä, että heidän lapsensa lisätunti tulee hoitua hoitopäivän aikana. Pahimmillaan siis lapsi ei pääse nauttimaan riittävästä liikunnasta.

Lapsi liikkuu luonnostaan, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus; luodaan virikkeitä tarjoava ympäristö tai viedään hänet sellaiseen, kuten metsä. Sallitaan ja rohkaistaan kokeiluihin, kuten kiipeämiseen, kieltämisen ja ylivaromisen sijaan. Nähdään hieman vaivaa, että arkitoimintoja liikunnallistetaan; annetaan lapsen itse kantaa hoitokassi aamulla, annetaan hänen kävellä autolta sisälle sen sijaan, että vanhempi kaappaa hänet kainaloon kiireeseen vedoten. Laitetaan esim. ruoan jälkeinen xylitol -pastilli sellaisella korkeudella olevaan kaappiin, josta lapsi voi sen itse kiivetä keittiöjakkaraa käyttäen ja ottaa sen sijaan, että työnnetään pastilli valmiiksi lapsen suuhun.

Mielestäni nykypäivän ihminen on luonnostaan niin laiska, ettei useamman tule ajatelleeksi näitä pieniä keinoja liikunnan lisäämiseksi arkeen. Menemme helposti siitä, mihin ei tarvitse nähdä vaivaa, mikä näennäisesti säästää aikaamme, mikä helpottaa meitä jne. Tästä syystä nämä varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset on tietoisesti kirjattava päivähoitoyksikön suunnitelmiin, vastuuttaa ne, kouluttaa ja sitouttaa henkilökunta noudattamaan toteuttamaan suunniteltuja toimenpiteitä arjessa sekä järjestettävä seuranta, jotta epäkohtiin voidaan tarvittaessa puuttua. Myös vanhempien tietoisuuden lisääminen esim. vanhempainiltojen kautta on tärkeää. Toisaalta tuntuu hullulta; ei se liikunta paperille kirjaamalla lisäänny, mutta jollain tavalla tähän tämä yhtiskunta on mennyt laiskuudessaan.

Uskon ja toivon, että tämän kasvavan liikkumattomuuden ongelman myötä tulevaisuudessa myös meidän liikunnanohjaajien merkitys ja työllistymismahdollisuudet kasvavat. Toivottavasti yhä useampi päiväkoti voisi palkata kokopäiväisen liikunnanohjaajan vakituiseen henkilöstöön siinä missä lastentarhanopettajat, kuin lastenhoitajatkin. Meitä tarvitaan!

Kirjoittaja: Kati Laine-Rissanen, ALK17S

Lähdeluettelo

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Ajankohtaista. Viitattu 10.1.2018. http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lasten-liikuntasuositukset-vahintaan-kolme-tuntia-liikuntaa-paivassa

Valo. (2015). Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Viitattu 10.1.2018. https://storage.googleapis.com/valo-production/2016/12/ilokasvaaliikkuen-ohjelma-asiakirja.pdf

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s